Jääkiekko

Jääkiekkoa pelataan Suomessa vammaisurheilulajina useassa eri muodossa.

Parajääkiekko (entinen kelkkajääkiekko) on talviparalympialaji liikuntavammaisille henkilöille, joilla on hyvä ylävartalon hallinta ja istumatasapaino sekä hyvä käsien toimintakyky.

Proteesijääkiekko on niin ikään liikuntavammaisille henkilöille suunnattu laji, mutta sitä pelaavat pystypelaajat.

Special Hockey on yleisesti erityisryhmille suunnattu jääkiekon muoto, jota pelataan proteesijääkiekon tapaan pystyssä.

Tuorein Suomeen rantautumassa oleva jääkiekon lajisovellus on näkövammaisten jääkiekko.

Parajääkiekko

Parajääkiekko (entinen kelkkajääkiekko) soveltuu liikuntavammaisille pelaajille, joilla on hyvä ylävartalon hallinta ja istumatasapaino sekä hyvä käsien toimintakyky.

Yleisin parajääkiekkoilijan vamma on alaraajan vamma, esimerkiksi amputaatio, mutta yhtälailla lajia voivat pelata myös selkäydinvammaiset henkilöt. Laji soveltuu myös erinomaisesti sellaisille jääkiekkoilijoille, jotka eivät esimerkiksi polvi- tai muiden urheiluvammojensa vuoksi voi harrastaa jääkiekkoa. Lajia voi Suomessa pelata myös vammaton pelaaja.

Parajääkiekon säännöt ovat lähes samat kuin jääkiekossa. Ottelut pelataan tavallisessa jääkiekkokaukalossa. Peliaika on 3 x 15 minuuttia. Yhdestä joukkueesta on kentällä yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yksi on maalivahti. Kenttäpelaajat ja maalivahti pelaavat peliä kelkassa istuen. Pelaajilla on normaalit jääkiekkovarusteet.

Parajääkiekossa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla paralympialaisissa, MM- ja EM-kilpailuissa sekä erilaisissa turnauksissa.

Kansallisella tasolla Suomessa kilpaillaan SM-sarja Parajääkiekkoliigassa. Kotimaassa järjestetään myös yksittäisiä turnauksia sekä matalan kynnyksen leiritapahtumia.

Parajääkiekkoa pelataan kotimaassa sekajoukkuein, eli miehet ja naiset samoissa joukkueissa. Kansainvälisellä tasolla suomalaispelaajiakin on osallistunut naispelaajille suunnattuihin turnauksiin. Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa lajin arvokilpailuissa voisi olla myös oma sarjansa naisille.

Ota rohkeasti yhteyttä paikkakuntasi tai lähialueesi seuraan tai Paralympiakomitean yhteyshenkilöön, jos olet kiinnostunut parajääkiekosta!

Yhteystiedot 

Hae harrastuspaikkaa Löydä oma seura -palvelussa

Proteesijääkiekko

Proteesijääkiekko on suunnattu pelaajille, joilla on amputaatio tai muu vastaava liikuntavamma ja jotka voivat pelata jääkiekkoa proteesin avulla pystyssä luistellen.

Proteesijääkiekon luonteeseen kuuluu vahva vertaistuellinen elementti, mutta lajissa pelataan myös arvokilpailumitaleista.

Suomen proteesijääkiekkotoimintaa pyörittää lajin maajoukkue, Proteesileijonat. 

Lisätietoa Proteesileijonista heidän Facebook-sivuillaan

Special Hockey

Special Hockey on yleisesti erityisryhmille suunnattu jääkiekon muoto. Tarkkaa diagnoosirajoittelua ei ole, mutta pelaajan täytyy pystyä luistelemaan itsenäisesti.

Special Hockey -joukkueissa pelaa esimerkiksi kehitysvammaisia, lievästi liikuntavammaisia ja muita erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä (esim. ADHD, autismin kirjo jne.)

Special Hockey on Suomen Jääkiekkoliiton alaista toimintaa ja monet isot jääkiekkoseurat ovat ottaneet lajin siipiensä alle. 

Lisätietoa Special Hockey -toiminnasta Jääkiekkoliiton sivuilla

Näkövammaisten jääkiekko

Näkövammaisten jääkiekko on tuorein jääkiekon vammaisurheilumuoto Suomessa. Lajissa pelataan normaalia jääkiekkoa suuremmalla pelivälineellä, jossa on kuulia sisällä äänilähteenä.

Toisin kuin esimerkiksi maalipallossa ja näkövammaisten jalkapallossa, jääkiekossa kenttäpelaajien silmiä ei peitetä, vaan he voivat käyttää olemassa olevaa näkökykyään.

Pelaajat pisteytetään IBSA:n urheiluluokitusten (B1, B2, B3) mukaan siten, että kentällä olevien joukkueiden pelillinen näkökyky on tasavertainen. Ainoastaan maalivahti pelaa silmät peitettynä.

Lisätietoa näkövammaisten jääkiekosta

• Aisti Sportin kotisivut
• Markus Tihumäki, puh. 044 569 6298, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
• Antti Latikka, puh. 050 469 1600, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Esteettömyys

Liikuntatilojen yleisen esteettömyyden lisäksi kelkkajääkiekon pelaaminen jäähallissa edellyttää seuraavia asioita:

• Pelaaja-aitiot sekä jäähyaitiot sijaitsevat kentän tasolla, jolloin pelaajat voivat liukua jäälle itsenäisesti.
  
  
• Aitioiden alueella alusta on sellainen, että se kestää kelkkojen terien kulutuksen, eikä vaurioita kelkkojen teriä.
  
  
• Kaukalo on varustettu kaksilehtisellä pelaaja/huoltoportilla, jonka oviaukon leveys 1500 mm. Tällöin kaksi kelkkaa voi kohdata portilla.
  
  
• Kelkkajääkiekkopelaajien vaihtoaitiossa on kalusteita ja säilytystilaa joukkueiden pelaajien pyörätuoleille ja kelkoille sekä tilaa pyörätuolilla liikkumiseen.
  
  
• Jäähyaitiossa istuvalla on näköyhteys kaukaloon pelaaja- ja toimitsija-aitoista. Kaukalon reuna voidaan tehdä aition leveydeltä läpinäkyvästä muovista.
  
  
• Kulkuväylillä olevat joustavat kumimatot on asennettu kiinteästi niin, että kompastumisvaaraa ei synny.

Lisätietoja urheilulajien esteettömyydestä

Välinevuokraus

Jääkiekkokelkkoja voi vuokrata Paralympiakomiteasta.

Paralympiakomitean apuvälinetoiminta