Jääkiekko
Jääkiekkoa pelataan Suomessa vammaisurheilulajina useassa eri muodossa.
Parajääkiekko (entinen kelkkajääkiekko) on talviparalympialaji liikuntavammaisille henkilöille, joilla on hyvä ylävartalon hallinta ja istumatasapaino sekä hyvä käsien toimintakyky.
Proteesijääkiekko on niin ikään liikuntavammaisille henkilöille suunnattu laji, mutta sitä pelaavat pystypelaajat.
Special Hockey on yleisesti erityisryhmille suunnattu jääkiekon muoto, jota pelataan proteesijääkiekon tapaan pystyssä.
Tuorein Suomeen rantautumassa oleva jääkiekon lajisovellus on näkövammaisten jääkiekko.
Parajääkiekko
Parajääkiekko (entinen kelkkajääkiekko) soveltuu liikuntavammaisille pelaajille, joilla on hyvä ylävartalon hallinta ja istumatasapaino sekä hyvä käsien toimintakyky.
Yleisin parajääkiekkoilijan vamma on alaraajan vamma, esimerkiksi amputaatio, mutta yhtälailla lajia voivat pelata myös selkäydinvammaiset henkilöt. Laji soveltuu myös erinomaisesti sellaisille jääkiekkoilijoille, jotka eivät esimerkiksi polvi- tai muiden urheiluvammojensa vuoksi voi harrastaa jääkiekkoa. Lajia voi Suomessa pelata myös vammaton pelaaja.
Parajääkiekon säännöt ovat lähes samat kuin jääkiekossa. Ottelut pelataan tavallisessa jääkiekkokaukalossa. Peliaika on kansainvälisisten sääntöjen mukaan 3 x 15 minuuttia. (Kotimaan sarjassa pelataan 2 x 15min). Yhdestä joukkueesta on kentällä yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yksi on maalivahti. Kenttäpelaajat ja maalivahti pelaavat peliä kelkassa istuen. Pelaajilla on normaalit jääkiekkovarusteet.
Parajääkiekossa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla paralympialaisissa, MM- ja EM-kilpailuissa sekä erilaisissa turnauksissa.
Kansallisella tasolla Suomessa kilpaillaan Parajääkiekkoliigassa (SM-sarja) ja Parajääkiekkodivarissa. Kotimaassa järjestetään myös yksittäisiä turnauksia sekä matalan kynnyksen leiritapahtumia.
Seuraa Parajääkiekkoliigan ottelut Leijonat TV:stä
Katso Parajääkiekkoliigan otteluohjelma ja tulokset
Parajääkiekkoa pelataan kotimaassa sekajoukkuein, eli miehet ja naiset samoissa joukkueissa. Kansainvälisellä tasolla suomalaispelaajiakin on osallistunut naispelaajille suunnattuihin turnauksiin. Kansainvälisen Paralympiakomitean IPC:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa lajin arvokilpailuissa voisi olla myös oma sarjansa naisille.
Ota rohkeasti yhteyttä paikkakuntasi tai lähialueesi seuraan tai Paralympiakomitean lajipäällikköön, jos olet kiinnostunut parajääkiekosta!
Hae harrastuspaikkaa Löydä oma seura -palvelussa
Proteesijääkiekko
Proteesijääkiekko on suunnattu pelaajille, joilla on amputaatio tai muu vastaava liikuntavamma ja jotka voivat pelata jääkiekkoa proteesin avulla pystyssä luistellen.
Proteesijääkiekon luonteeseen kuuluu vahva vertaistuellinen elementti, mutta lajissa pelataan myös arvokilpailumitaleista.
Suomen proteesijääkiekkotoimintaa pyörittää lajin maajoukkue, Proteesileijonat.
Lue lisää: Proteesileijonat Facebookissa
Special Hockey
Special Hockey on yleisesti erityisryhmille suunnattu jääkiekon muoto. Tarkkaa diagnoosirajoittelua ei ole, mutta pelaajan täytyy pystyä luistelemaan itsenäisesti.
Special Hockey -joukkueissa pelaa esimerkiksi kehitysvammaisia, lievästi liikuntavammaisia ja muita erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä (esim. ADHD, autismin kirjo jne.)
Special Hockey on Suomen Jääkiekkoliiton alaista toimintaa ja monet isot jääkiekkoseurat ovat ottaneet lajin siipiensä alle.
Lue lisää Special Hockey -toiminnasta: Finnhockey.fi
Näkövammaisten jääkiekko
Näkövammaisten jääkiekko on tuorein jääkiekon vammaisurheilumuoto Suomessa. Lajissa pelataan normaalia jääkiekkoa suuremmalla pelivälineellä, jossa on kuulia sisällä äänilähteenä.
Toisin kuin esimerkiksi maalipallossa ja näkövammaisten jalkapallossa, jääkiekossa kenttäpelaajien silmiä ei peitetä, vaan he voivat käyttää olemassa olevaa näkökykyään.
Pelaajat pisteytetään IBSA:n urheiluluokitusten (B1, B2, B3) mukaan siten, että kentällä olevien joukkueiden pelillinen näkökyky on tasavertainen. Ainoastaan maalivahti pelaa silmät peitettynä.
Lue lisää näkövammaisten jääkiekosta:
Kysy lisää:
- Markus Tihumäki, puh. 044 569 6298, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
- Antti Latikka, puh. 050 469 1600, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Esteettömyys
Liikuntatilojen yleisen esteettömyyden lisäksi parajääkiekon pelaaminen jäähallissa edellyttää seuraavia asioita:
- Pelaaja-aitiot sekä jäähyaitiot sijaitsevat kentän tasolla, jolloin pelaajat voivat liukua jäälle itsenäisesti.
- Aitioiden alueella alusta on sellainen, että se kestää kelkkojen terien kulutuksen, eikä vaurioita kelkkojen teriä.
- Kaukalo on varustettu kaksilehtisellä pelaaja/huoltoportilla, jonka oviaukon leveys 1500 mm. Tällöin kaksi kelkkaa voi kohdata portilla.
- Kelkkajääkiekkopelaajien vaihtoaitiossa on kalusteita ja säilytystilaa joukkueiden pelaajien pyörätuoleille ja kelkoille sekä tilaa pyörätuolilla liikkumiseen.
- Jäähyaitiossa istuvalla on näköyhteys kaukaloon pelaaja- ja toimitsija-aitoista. Kaukalon reuna voidaan tehdä aition leveydeltä läpinäkyvästä muovista.
- Kulkuväylillä olevat joustavat kumimatot on asennettu kiinteästi niin, että kompastumisvaaraa ei synny.
Lisätietoja urheilulajien esteettömyydestä
Välinevuokraus
Jääkiekkokelkkoja voi vuokrata Paralympiakomitealta:
Paralympiakomitean apuvälinetoiminta
