Inkan tie vei Valtti-ohjelman kautta salibandyvalmentajaksi
Haku Suomen Paralympiakomitean koordinoimaan Valtti-ohjelmaan, jossa etsitään erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille liikuntaharrastusta, käynnistyy 1. maaliskuuta. Ohjelmaan valitut lapset ja nuoret saavat henkilökohtaisen Valtin, joka suunnittelee ohjattavalleen tämän mieltymysten pohjalta liikuntakokeilusuunnitelman ja on mukana kokeilukerroilla ohjattavansa tukena, kannustajana ja kaverina.
Valtti-ohjelmassa on vuodesta 2016 alkaen etsitty harrastusta yhteensä lähes 1300 lapselle ja nuorelle. 45% lapsista ja nuorista on löytänyt harrastuksen ohjelman kautta ja 60% on saanut idean mahdolliseen harrastukseen tulevaisuudessa. Ohjelma antaa siis paljon lapsille ja nuorille, mutta usein myös Valttina toimiville opiskelijoille, kuten seuraava tarina osoittaa:
Inka Ylinen muutti vuonna 2020 Tampereelta Rovaniemelle opiskelemaan fysioterapeutiksi. Yksi osa fysioterapeutin opintoja Lapin ammattikorkeakoulussa on ryhtyä Valtiksi erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai nuorelle, joka etsii itselleen liikuntaharrastusta.
Valtti ja lapsi käyvät kokeilemassa urheilu- ja liikuntalajeja ja parhaimmassa tapauksessa lapselle löytyy vakituinen harrastus. Näin kävikin Inka Ylisen Valtti-lapselle syksyllä 2021. Eikä siinä kaikki…
– Otin Santa’s Unitedin soveltavan salibandyn ryhmän vetäjään Jani Saukkoon yhteyttä ja kävimme kokeilemassa heidän treeneissään. Pian Jani jo kysyikin, että olisiko minulla kiinnostusta alkaa valmentaa ryhmää, Ylinen kertaa.
Ylinen ei ollut itse pelannut tai valmentanut salibandya aikaisemmin, mutta laji oli kyllä tuttu. Molemmat veljet olivat pelanneet ja isä valmentanut salibandya Tampereen Kooveessa. Inkakin oli työskennellyt seurassa, muun muassa ohjannut nassikkapainia.
Vammaisten ja tukea tarvitsevien henkilöiden kanssa toimimisesta Ylisellä ei ollut kokemusta ennen Valtti-kurssin alkua. Hän vastasi kuitenkin myöntävästi Saukon pyyntöön ja otti valmentajakaverikseen opiskelutoverinsa Katariina Aumon.
– Alkuun se jännitti, kun mietin osaanko ja onko minulla riittävästi ammattitaitoa. Mutta kaikki on mennyt tosi hyvin ja tämä on antanut minulle tosi paljon, Ylinen sanoo.
– Valmentaessa tulee usein tilanteita, joissa täytyy miettiä, miten kerron tämän jutun, jotta kaikki hahmottavat, mitä yritetään tehdä. Suullisten ohjeiden lisäksi näytetään asiat itse, tarvittaessa useamman kerran. Paljon olen saanut onnistumisen kokemuksia, hän jatkaa.
Santa’s Unitedin soveltavan salibandyn pelaajista nuorin on 11- ja vanhin lähes 30-vuotias. Osa pelaajista on mukana myös Rovaniemen Palloseuran soveltavan jalkapallon joukkueessa.
Valmentajilla ei ole tarvetta tietää pelaajien diagnooseja; jokainen pelaaja on oma yksilönsä ja heidät kohdataan myös sellaisina. Valmentaminen ja ohjaaminen on lopulta hyvin samankaltaista kuin missä tahansa muuallakin.
– Tänä vuonna on tarkoitus valmistua fysioterapeutiksi. Tämä on hyvää oppia erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohtaamisesta tulevaan ammattiinkin, Ylinen kiittelee.
Teksti on julkaistu alun perin Valmentaja-lehdessä syksyllä 2022.
Kuva: Samu Rötkönen
