Suomalaisen huippu-urheilun menestyskatsaus: Paralympialajeissa edetään tavoitevauhdissa kohti Pariisia
Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on tehnyt jälleen katsauksen suomalaisesta huippu-urheilumenestyksestä. Suomalaista huippu-urheilumenestystä seurataan neljällä sektorilla (olympia-, paralympia- ja ei-olympialajit sekä joukkuepelit). Reilut puoli vuotta ennen kisoja matemaattinen ennuste Pariisin paralympialaisiin on 4,85 mitalia.
Suomalaisen huippu-urheilun strategiaan on kirjattu useita menestystavoitteita vuosille 2021–2024. Tulospohjaisissa menestystavoitteissa Huippu-urheiluyksikkö seuraa neljää eri sektoria: olympialajit, paralympialajit, joukkuepelit ja ei-olympialajit.
Kuluva strategiakausi päättyy kesälajien olympia- ja paralympiavuoteen. Osana huippu-urheilun strategiatyötä myös huippu-urheilun menestystavoitteita tarkastellaan.
– Huippu-urheilumenestys on seurausta pitkäjänteisestä ja laadukkaasta arjen työstä. Kun peilaamme suomalaista huippu-urheilumenestystä tavoitteisiimme, on huomattavaa, että monenlaista menestystä jää myös tavoitteiden ulkopuolelle, Huippu-urheiluyksikön johtaja Matti Heikkinen sanoo.
– Esimerkiksi tenniksen Davis Cup -menestys, rallin maailmanmestaruus ja muu ei-olympialajien menestys, suomalaisten joukkuepelaajien ja yksilöurheilijoiden menestys lajiensa ammattilaissarjoissa sekä suomalaisvalmentajien menestys maailmalla peilautuvat menestystavoitteisiimme korkeintaan välillisesti. Tällaiset asiat on tärkeää ottaa huomioon strategiatyössä koko urheiluyhteisön voimin.
Tavoite: Pekingin talviparalympialaisista 2022 ja Pariisin kesäparalympialaisista 2024 10 mitalia ja 15 pistesijaa
Talviolympialaisten tavoin myös Pekingin paralympialaisissa Suomen tulos oli mitalein laskettuna paras 20 vuoteen, kun sekä Matti Suur-Hamari että Santeri Kiiveri palasivat kotiin kulta- ja hopeamitalien kanssa.
Pariisin kesäkisoissa tavoitteen täyttäminen vaatii kuuden mitalin lisäksi kolmetoista pistesijaa.
– Mitalitavoitteen täyttyminen on hyvinkin realistista. Vuonna 2023 Suomi saavutti parayleisurheilun MM-kisoista juuri kuusi mitalia ja lisäksi seitsemän pistesijaa. Yleisurheilu on paralympiatavoitteen täyttymisessä keskeisessä roolissa, sillä muissa lajeissa ei TOP8-sijoituksia MM-tasolta tullut vuonna 2023 – joskaan kaikissa lajeissa MM-kisoja ei käytykään, huippu-urheiludatan asiantuntija Ilkka Palomäki taustoittaa.
– Fakta on, että tavoitteen pistesijapuolen täyttäminen vaatii tason laajentumista. Paralympiajoukkueen koko on näillä näkymin 15–20 urheilijaa. Kun otetaan yhtälöstä mitalistit pois, käytännössä lähes jokaisen muun urheilijan tulisi yltää Pariisissa kahdeksan parhaan joukkoon. Kasvunvaraa on etenkin muissa lajeissa, vaikkapa vuoden 2023 EM-mitalistien Jere Forsbergin (jousiammunta), Aino Tapolan (pöytätennis) ja Liina Nuoranteen (triathlon) muodossa.
Matemaattinen ennuste Pariisin paralympialaisiin on reilut puoli vuotta ennen kisoja 4,85 mitalia.
– Jos yleisurheilun MM-mitalistit Amanda Kotaja, Toni Piispanen, Leo-Pekka Tähti, Teijo Kööpikkä ja Marjaana Heikkinen ovat täydessä kunnossa kisapaikalla elo-syyskuussa, uskallan väittää, että mitalin todennäköisyys on monen kohdalla yli tuon laskennallisen 60 prosentin. Jos-sanaan liittyy kuitenkin muuttujia, jotka on huomioitava matemaattista ennustetta laskettaessa etenkin puoli vuotta ennen kisoja, Palomäki huomauttaa.
Nuorten nousu lähemmäs paralympiatasoa kertoo onnistumisista paraurheilijan polun kehittämisessä
Suomen Paralympiakomitean puolella iloitaan erityisesti joulukuun 2023 ensimmäisten Pariisin urheilijavalintojen yhteydessä jo tehdystä nuoren yleisurheilija Iida Lounelan valinnasta paralympiajoukkueeseen.
Myös esimerkiksi triathlonisti Nuoranteella ja ratsastaja Laura Kangasniemellä on potentiaalia tavoitella vielä paikkoja joukkueeseen.
Paralympiakomiteassa onkin panostettu viime vuosina paraurheilijan polun kehitystyössä erityisesti vaiheeseen, jossa lupaavan urheilijan on otettava todellinen loikka huippu-urheilutasolle. Lounela, Nuoranne ja Kangasniemi ovat kaikki juuri tässä polun vaiheessa urheilijoita valmentavan Tulevaisuuden tähdet -ryhmän kasvatteja.
- Suomen ikääntyvästä paralympiajoukkueen menestyjäjoukosta on puhuttu paljon. Esimerkiksi Leo-Pekka Tähden nyt lopettaessa Pariisin kisoihin ainutlaatuisen paralympiauransa on löydettävä entistä parempia keinoja rakentaa ja turvata Suomelle menestystä myös jatkossa, toteaa Paralympiakomitean kehittämispäällikkö Katja Saarinen.
Paraurheilun luonteeseen kuuluu, että urheilu-uran alku ja nousu menestykseen voivat tapahtua vammautumisen myötä myös myöhemmällä iällä.
- Muun muassa Teijo Kööpikällä ja Amanda Kotajalla on vielä menestyksekästä urheilu-uraa toivottavasti pitkään edessään. On kuitenkin erittäin tärkeää, että saamme uusia nuoria urheilijoita nousemaan mukaan huipputasolle, Saarinen jatkaa.
Paralympiakomiteassa täydennetään huippu-urheilun strategiaa ei-paralympialajien osalta
Samalla kun huippu-urheilustrategiaa päivitetään Olympiakomitean alla toimivassa Huippu-urheiluyksikössä, työstetään Paralympiakomiteassa myös erillistä parakilpaurheilun strategiaa, jossa kokonaisuutta katsotaan myös huippu-urheilustrategiasta vielä puuttuvien ei-paralympialajien näkökulmasta.
- Esimerkiksi sokkopingiksessä Suomella on jo tällä hetkellä useita kansainvälisen huipputason pelaajia, joista Hanna Vilmi naisten puolella on hallinnut viime vuodet arvokisaturnauksia. Sähköpyörätuolisalibandysta puolestaan on ensimmäistä kertaa nimetty viime vuonna kaksi pelaajaa Tulevaisuuden tähdet -ryhmään. Tämä antaa näkymää lajin kiinnostavuudesta sekä halusta kehittää lajikulttuuria, kertoo Saarinen.
Positiivista kehitystä kilpailumäärien ja -järjestelmien lisääntymisessä on nähty erityisesti kehitysvammaisille urheilijoille suunnatuissa kilpailuissa.
- Olemme koonneet työryhmän, joka pohtii nykyistä kehitysvammaisten urheilijoiden kilpailukokonaisuutta ja linjauksia siihen, miten resursseja tulisi jatkossa kohdentaa, kun kisoja on enemmän tarjolla.
Lue lisää suomalaisen huippu-urheilun menestyskatsauksesta
(siirtyy Olympiakomitean sivustolle)
