Nuoret paraboccialahjakkuudet Mahdia Konashar ja Aapeli Paunio tutustuvat rohkeasti kansainvälisiin kenttiin European Para Youth Games -kisoissa

Mahdia Konashar heittämässä bocciapalloa, Aapeli Paunio työntämässä bocciapalloa liikkeelle kouruun.

Mahdia Konasharilla ja Aapeli Pauniolla on takanaan vasta yksi SM-osakilpailu, mutta kesä–heinäkuun vaihteessa heistä tulee Suomen ensimmäisiä parabocciaedustajia nuorten paraurheilijoiden EPYG-kilpailuissa. Pajulahden kisoissa kerätään vielä kokemusta, mutta pitkällä tähtäimellä tavoite on paralympialaisissa asti.

Lahden Nastolassa Liikuntakeskus Pajulahdessa järjestetään toista peräkkäistä kertaa Euroopan nuorten paraurheilijoiden European Para Youth Games -kilpailut 27.6.–4.7. Suomesta EPYG-kisoihin osallistuu 2017 Italian Ligurian ja 2019 Pajulahden jälkeen joukkue nyt kolmatta kertaa.

Tällä kertaa kahdeksasta EPYG-ohjelmassa olevasta lajista suomalaisia on mukana seitsemässä, ja 23-henkisen Suomen joukkueen 12:n ensikertalaisen joukossa ovat myös paraboccian pelaajat Mahdia Konashar ja Aapeli Paunio. Kaksikko muodostaa ensimmäisen suomalaistiimin lajissaan vuodesta 2011 asti järjestettyjen EPYG-kisojen historiassa.

Jalat maassa mutta tavoitteellisesti – Mahdia toteuttaa kilpailuviettiään bocciakentällä

Mahdia Konashar nostaa sinisen pelipallon korvansa viereen, kohdistaa katseensa tiiviisti edessään liikuntasalin lattialla avautuvalle pelikentälle, henkäisee rauhallisesti ulos ja heittää pallon lähes valkoisen maalipallon viereen.

– Oho, mistäs tuommoinen taas löytyi – hyvä! kehaisee Suomen parabocciamaajoukkueen päävalmentaja Jan Huopainen salin keskeltä.

Mahdia hymyilee, kuuntelee muutaman ohjeen valmentajalta ja peruuttaa sähköpyörätuolillaan päästääkseen harjoitusvastustajana pelaavan treenikaverin heittovuoroon. Meneillään on valmentava leiripäivä matkalla kohti muutaman viikon päästä koittavaa EPYG:iä.

18-vuotias Konashar on vielä suhteellisen tuore paraboccian pelaaja. Hän tutustui lajiin liikuntatunnilla aiemmassa koulussaan, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Ruskiksessa Helsingin Ruskeasuolla, ja maistoi kilpailua Paralympiakomitean Junior Games -kisoissa. Siellä Huopainen pisti merkille vantaalaisen taidot.

Nykyään Konashar treenaa viikoittain Huopaisen valmennuksessa muiden kilpabocciasta innostuneiden kanssa Mäkelänrinteen urheilulukiolla ja Validia Kuntoutus Helsingin tiloissa. Viime talvena hän osallistui ensi kertaa paraboccian SM-sarjan osakilpailuun, ja vaikkei takana ole vielä edes kokonaista SM-sarjaa, odottavat ensimmäiset kansainväliset kisat jo juhannuksen jälkeen. Joko tulossa oleva kokemus jännittää?

– Hyvä fiilis on – jonkun verran on jännitystä ilmassa, mutta hyvällä fiiliksellä mennään pelaamaan ja katsotaan mihin päädytään, Mahdia naurahtaa, samalla kun hänen avustajanaan harjoituksissa toimiva isänsä kerää pallot seuraavaa otteluerää varten.

Konasharit muuttivat Afganistanista Suomeen Mahdian ollessa 5-vuotias. Vanhemmat eivät juuri suomea puhu, mutta Mahdialta ja kahdelta pikkuveljeltä kieli taittuu virheettömästi. Mahdia on ollut kilpailuhenkinen pienestä pitäen, mutta vaikeavammaisena on ollut hankaluuksia löytää lajia, jossa kilpailun huumaa pääsee kokemaan.

Petankinsukuinen tarkkuuspallopeli boccia on maailmalla juuri vaikeavammaisten urheilijoiden laji, vaikka Pohjoismaissa sitä pelataan paljon myös pystyversiona eläkeläisten ja lievempivammaisten keskuudessa. Pelaaminen ulkona taas on suomalainen erityispiirre, samalla kun maailmalla kilpabocciaa pelataan yksinomaa sisäsaleissa ja pyörätuolia käyttävien pelaajien toimesta.

Pelaaja voi toimittaa kuusi nahkaista pelipalloaan kentälle heittämällä – kuten Mahdia, jolla käsien toimintakyky siihen riittää – tai vierityskourun ja avustajan välityksellä. Omat pelipallot pelataan mahdollisimman lähelle maalipalloa taktikoiden samalla vastustajan voittamiseksi.

Päävalmentaja Huopainen kuvaa psyykkisesti vaativan pelin tapahtuvan 80-prosenttisesti pään sisällä. Maailmalla kovatasoinen laji on Suomessa vielä nuori, ja kansainväliselle menestystasolle on matkaa.

– Maailman huiput käyttävät 600–800 tuntia vuodessa pelkästään lajinomaiseen harjoitteluun, ja sen lisäksi tulee vielä psyykkinen treenaus ja muut päälle, joten menestyminen kansainvälisesti vaatii urheilijalta todella paljon arkista työtä ja panostusta, päävalmentaja Huopainen toteaa.

Huopainen sanoo boccian olevan yksi vaativimmista paralympialajeista, ja myös Mahdia Konasharille vaativuus on se, mistä hän bocciassa pitää – sen lisäksi, että pääsee pelaamaan yhdessä muiden kanssa. Panostaminen ei tunnu nuorelle olevan ongelma nuorelle, joka kisojen alla treenaa bocciaa myös kotonaan ja jumpparinsa kanssa.

– Bocciassa on jännitystä, ja heittojaan pitää miettiä ja osata taktikoida. Olen huomannut kehittyneeni pelaajana, ja aika näyttää, kuinka pitkälle tässä voi päästä, Mahdia analysoi.

Aapeli innostui joukkueurheilun jälkeen teknisestä yksilölajista

– Vähän vasemmalle. Vielä… Vielä… Siinä.

Vastapäisellä puolella liikuntasalia 16-vuotias Aapeli Paunio ohjaa varmoin ottein sähköpyörätuolinsa edessä istuvaa avustajaa asettamaan kourun tarkasti oikeaan kulmaan suhteessa kentälle jo vieritettyjen pallojen muodostamaan kuvioon.

Konasharin tavoin myös Pauniolla on vasta yksi osakilpailukokemus takanaan SM-sarjassa, mutta valmentajalla riittää luottoa, että hänenkin päänsä kestää jo testata kansainvälisiä kenttiä EPYG-kilpailuissa.

– Kuulin fysioterapeutiltani, että Mahdia on käynyt täällä pelaamassa, ja halusin testata. Hirveästi en lajista tiennyt etukäteen, kylmäpäinen nuori kertoo päätymisestään lajin pariin.

Kouruluokassa pelaava helsinkiläinen innostui harrastuksesta, ja kun lahjoja ilmeni myös kilpailuun, peliväline laitettiin nopeasti tilaukseen. Nyt vieressä kiiltelee oma nimikoitu kouru.

– Varsinkin kourupuolella tämä on nykyään välineurheilua, ilman huippukourua ei kansainvälisellä tasolla pelata. Tällä hetkellä paras, eteläkorealainen kouru, maksaa reilut 2000 euroa, taustoittaa Huopainen.

Myös sähköpyörätuolisalibandya aiemmin pelannut Paunio ei vielä odota EPYG-kisoilta muuta kuin mielenkiintoista kokemusta, mutta aikoo jatkaa lajissa eteenpäin myös niiden jälkeen.

– EPYG on varmasti hauska kokemus – ehkä jännittääkin vähän. Sen jälkeen voi katsoa, mitä uusia tavoitteita tulee.

Päävalmentaja Huopainen kertoo etsineensä apuvalmentajana toimivan Laura-vaimonsa kanssa pitkään kissojen ja koirien kanssa lisää pelaajia parabocciajoukkueeseen. Jotta lajissa päästään seuraavalle tasolle, tarvitaan pääkaupunkiseudulla vaikuttavien Huopaisten avuksi lisää valmentajia myös muualle Suomeen. Tokion paralympialaiset toivat kuitenkin käänteen, jonka jälkeen myös Konasharin ja Paunion kaltaisia uusia nuoria on löytänyt tiensä bocciaharjoituksiin.

– Vaikka Mahdia ja Aapeli ovat nuoria pelaajia, he edistyvät aivan älyttömästi. Ulkomaille lähtö olisi nyt ollut liian aikaista, mutta kotikisoissa on hyvä tilaisuus mennä kokemusta hakemaan – katsomaan mitä se kansainvälinen hulabaloo on. Molemmat tietävät, ettei heiltä vielä edellytetä menestystä, ja saavat mennä rauhassa kokemaan tulevaisuutta varten, Jan Huopainen summaa.

EPYG on sadoille kisoihin osallistuville nuorille paraurheilijoille tärkeä etappi matkalla aikuisten arvokilpailuihin ja lopulta paralympialaisiin. Vaikka Konasharin ja Paunion varsinaiset näytön paikat ovat toistaiseksi vielä SM-sarjassa, molemmat kertovat paralympialaisten välkkyvän myös heidän kiikareissaan.

Ehkäpä he jonain päivänä tekevät suomalaista bocciahistoriaa myös paralympiatunnuksen agitosten* alla, missä ei suomalaispelaajia olla nähty vuoden 2008 jälkeen.


* Siinä missä olympiarenkaat ovat olympialaisten symboli, ovat agitokset paralympialaisten symboli. Agito on latinaa ja tarkoittaa ”liikun” tai ”tavoittelen”. Agitokset ovat kolme kaarevaa, liikettä demonstroivaa eriväristä kuviota. Värit punainen, sininen ja vihreä ovat kolme yleisintä maailman valtioiden lipuissa käytettyä väriä. Agitokset symboloivat paralympialiikkeen roolia koota urheilijat maailman joka kolkasta kilpailemaan yhdessä.


MAHDIA KONASHAR

  • Syntynyt: 2003
  • Kotikaupunki: Vantaa
  • Pelitapa: heittäjä
  • Luokka: Menossa ensimmäistä kertaa kansainväliseen luokitteluun EPYG-kisojen yhteydessä Pajulahdessa.

AAPELI PAUNIO

  • Syntynyt: 2005
  • Kotikaupunki: Helsinki
  • Pelitapa: kourupelaaja
  • Luokka: Menossa ensimmäistä kertaa kansainväliseen luokitteluun EPYG-kisojen yhteydessä Pajulahdessa.

Tutustu koko EPYG-joukkueeseen

Lue lisää bocciasta


Kuvat: Jasmin Koskinen


Lisätiedot EPYG-kisoista:

Tapahtumapäällikkö Laura Kittelä
044 7755 212, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Haastattelu- ja kuvapyynnöt:

Suomen EPYG-joukkueen tiedottaja Jasmin Koskinen
050 553 5667, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.