Suomalainen pyörätuolirugby hakee uusia tuulia
Kesän 2021 B-sarjan EM-kilpailujen jälkeen tilanne ei suomalaisessa pyörätuolirugbyssa näyttänyt valoisalta. Suomi oli lähtenyt Puolassa pelattavaan turnaukseen vain kuuden pelaajan voimin, ja heistäkin yksi oli tippunut kokoonpanosta luokittelussa. Maajoukkue hävisi kaikki viisi otteluaan.
EM-turnaukseen valmentajaksi oli vielä saatu mukaan koripallotaustainen Toni Peltola, mutta tulevaisuus oli valmentajakysymyksen suhteenkin hämärän peitossa. Potentiaalisia valmentajia ei Suomesta tuntunut löytyvän.
– Otettiin syksyllä 2021 aikalisä. Tilanne oli se, että lajin pariin tarvittiin kipeästi uusia harrastajia ja muita toimijoita. Ei ollut mielekästä satsata maajoukkuetoimintaan, Paralympiakomitean valmennuspäällikkö Tuomas Törrönen kertaa.
Pitkäaikainen maajoukkuepelaaja Tuukka Nisso oli takavuosina käynyt pelaamassa Iso-Britanniassa sarjapelejä ja tunsi sitä kautta hyvin Ross Morrisonin, entisen brittien maajoukkuepelaajan, joka peliuransa päättymisen jälkeen on valmentanut Iso-Britannian kehittyvien pelaajien Development-joukkuetta.
– Olin viime vuosikymmenen puolivälissä ollut silloisen Suomen maajoukkuevalmentajan Valtteri Lehtisen pyynnöstä Suomessa vetämässä paria valmennusklinikkaa ja niistä oli jäänyt hyvät kokemukset. Koronaviruspandemian vuoksi Iso-Britannian Development-joukkueen hommat olivat jääneet, joten minulle sopi lähteä auttamaan suomalaista pyörätuolirugbya, kun Tuukka oli ottanut asian puheeksi, Morrison sanoo.
Morrisonin ensimmäinen työtehtävä uudessa roolissaan on lähteä viiden suomalaispelaajan kanssa Norjaan, jossa järjestetään pohjoismainen leiri norjalaisten, ruotsalaisten ja suomalaisten kesken. Alun perin tanskalaistenkin oli tarkoitus tulla mukaan, mutta he jäivät pois.
Tanska on pohjoismaista tällä hetkellä selvästi vahvin pyörätuolirugbymaa, se isännöi syksyllä lajin MM-kilpailuja. Ruotsissa tilanne on samankaltainen kuin Suomessa, eli maajoukkueen takavuosien huiput ovat lopettaneet, eikä uusia pelaajia ole löytynyt riittävästi tilalle. Euroopan huipulla ollut Ruotsi vain rymisee alas Suomea korkeammalta. Norja puolestaan on aloitteleva pyörätuolirugbymaa ja siellä suunta on selkeästi pohjalta ylöspäin.
– Meillä Iso-Britanniassa maantiede auttaa paljon, sillä se on lopulta aika pieni saari. Ei tarvitse matkustaa kauas, jotta löytää toisia lajin harrastajia ja pääsee pelaamaan. Suomessa lajia pelataan vain kahdessa kaupungissa (Helsinki ja Turku), joten entistä tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö voi olla ratkaisu kaikkien kolmen maan ongelmiin, vaikka välimatkat eivät ole yhtä helppoja kuin Iso-Britanniassa, Morrison pohtii.
– Täytyy olla pelejä, pelkkä treenaaminen ei pidä mielenkiintoa yllä, hän jatkaa.
Mielenkiintoa ja innostusta Morrison uskoo pystyvänsä tuomaan suomalaiseen pyörätuolirugbyyn. Hän luottaa samojen metodien toimivan kuin brittien Development-joukkueenkin kanssa.
– Monissa muissakin maissa kuin Suomessa on tehty samankaltaisia virheitä; keskitytty liikaa huippupelaajiin, niihin jotka jo ovat maajoukkueessa. Tärkeintä on saada pelaajat pelaamaan. Eiväthän suurin osa pyörätuolirugbyn pelaajista pelaa, koska ajattelevat voittavansa arvokisamitaleja. He pelaavat, koska se on tosi hauskaa.
– Meidän täytyy Suomessakin saada se hauskuus taas esiin ja näyttää sitä myös ulos, jotta uudet pelaajat haluavat tulla mukaan. Alkuvaiheessa ei tarvitse miettiä luokituksia, vaan tärkeintä on, että päästään pelaamaan. Luodaan positiivista ilmapiiriä ja vahvistetaan sitä kautta lajin perustaa.
Morrisonin kanssa on sovittu tällä haavaa työtehtävistä vuoden loppuun. Jos sen jälkeen molemmat osapuolet kokevat, että työtä kannattaa jatkaa, niin sitten jatketaan.
Puolivuotiseen mahtuu Norjan leirin lisäksi leiriviikonloppuja Helsingissä ja syyskuussa Norjassa pelattava EM-kisojen karsintaturnaus. Pyörätuolirugbyssa on siirrytty uuteen systeemiin, jossa ei enää pelata B- ja C-sarjan EM-turnauksia, vaan niissä pelanneet joukkueet voivat osallistua EM-karsintaan.
Ross Morrison toimii Norjan karsintaturnauksessa Suomen maajoukkueen valmentajana. Nousuhaaveita tai oikeastaan edes tulostavoitteita joukkueella ei ole. Vaikka maajoukkueen pelaajarunko on sama mitä se on ollut jo pitkään, on tämä uusi alku myös heille.
– Avainasia on suoriutua turnauksessa hyvin ja löytää joukkueelle oma identiteetti ja pelitapa. Tulokset eivät ole tärkeitä, vaan tässä rakennetaan uutta alkua suomalaiselle pyörätuolirugbylle, Morrison sanoo.
Kuva: SupArt Production (www.supart.pl)
Lue lisää:
EM-karsintaturnaus on suomalaiselle pyörätuolirugbylle uuden alun ensimmäinen etappi
Suomi välieriin pyörätuolirugbyn EM-karsintaturnauksessa – paikka EM-kisoihin voiton päässä
Suomi pronssiotteluun pyörätuolirugbyn EM-karsintaturnauksessa
Suomi neljäs pyörätuolirugbyn EM-karsintaturnauksessa
