Palaa lajin sivulle

Säännöt ja luokittelu

Säännöt

Maastohiihdossa kilpaillaan henkilökohtaisilla matkoilla ja viestimatkoilla. Hiihtotyylejä ovat perinteinen ja vapaa. Tavallisimmin käytetyt hiihtomatkat ovat vammaluokasta riippuen 1 km:stä 20 km:iin, ja elinsiirtourheilijoiden tunnin hiihtoon, mutta kehitysvammaisten Special Olympics -kilpailut voidaan järjestää jo 10 m matkasta alkaen. Sekä maasto- että ampumahiihdossa kaikki liikuntavammaiset pystyhiihtäjät hiihtävät samassa sarjassa sekä kaikki kelkkahiihtäjät samassa kelkkahiihtäjien sarjassa. Myös näkövammaiset hiihtäjät kilpailevat kaikki samassa sarjassa. Näissä vammaluokissa tulosten laskussa käytetään ns. prosenttijärjestelmää, jossa jokainen kilpailija saa omaan vammaluokkaansa oikeuttavan hyvitysprosentin riippuen onko kyseessä perinteisen tai vapaan kilpailu. Prosenttijärjestelmissä muutokset ovat mahdollisia ja järjestelmät määritellään (IPNSC) jokaiselle kilpailukaudelle erikseen. Kehitysvammaiset urheilijat kilpailevat omassa luokassaan ja elinsiirron saaneet urheilijat omassaan.

Ampumahiihdossa kilpaillaan 7,5 ja 12 km:n matkoilla. Matkat koostuvat 2,5 km:n lenkeistä. Hiihtäjät pysähtyvät ampumapaikoille joko kaksi tai neljä kertaa matkan aikana. Heillä on käytössään viisi laukausta. Ampumaetäisyys on 10 m. ”Hutiosumasta” annetaan joko aikasakko, joka lisätään loppuaikaan tai sakkokierros yhtä hutiosumaa kohti.

Maasto- ja ampumahiihdossa noudatetaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Kansainvälisen Hiihtoliiton (FIS) ja Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton (IBU) sääntöjä.

Luokittelu

Maasto- ja ampumahiihdossa kilpaillaan yhteensä 15 eri vammaluokassa: pystyhiihtäjät kilpailevat seitsemämässä (pystyluokat LW2-9), kelkkahiihtäjät viidessä (kelkkaluokat LW10-12) ja näkövammaiset hiihtäjät kolmessa (näkövammaluokat B1-3) eri luokassa. Luokittelulla taataan jokaiselle urheilijalla tasavertaiset lähtökohdat kilpailulle. Vammaluokat on jaoteltu sen perusteella, minkä verran vamma vaikuttaa urheilijan toimintakykyyn ja lajikohtaisiin ominaisuuksiin. Vammaluokkien sisällä on käytössä hyvitysjärjestelmä, jolla erilaiset vammat huomioidaan hyvitysprosenteilla. Urheilijan vammaluokka voi muuttua riippuen hänen kilpailujen aikaisesta suorituksesta/toimintakyvystä, jota tarkkailevat luokittelijat.

Pystyluokat LW2-9:

  • LW2: Vammaluokan LW2 urheilijoilla on yhteen jalkaan vaikuttava vamma, kuten esimerkiksi reisiamputaatio. Urheilijat käyttävät proteesia ja hiihtävät kahdella suksella.
  • LW3:Vammaluokan LW3 urheilijoilla on vammoja molemmissa jaloissa, kuten esimerkiksi heikentynyttä lihasvoimaa.
  • LW4:Vammaluokan LW4 urheilijoilla on yhteen jalkaan vaikuttava vamma, jonka vaikutus on lievempi kuin vammaluokan LW2 urheilijoilla, esimerkiksi nilkka- tai sääriamputaatio.
  • LW5/7:Vammaluokkien LW5/7 urheilijoilla on vammoja molemmissa käsissä, kuten esimerkiksi amputaatioita.
  • LW6:Vammaluokan LW6 urheilijoilla on merkittävä vamma yhdessä kädessä, kuten esimerkiksi olkavarren amputaatio.
  • LW8:Vammaluokan LW8 urheilijoilla on keskivaikea vamma yhdessä kädessä. Urheilijat eivät esimerkiksi pysty taivuttamaan vammautuneen käden kyynärpäätä tai sormia tai heillä on kyynärvarren amputaatio.
  • LW9:Vammaluokan LW9 urheilijoilla on käsiin ja jalkoihin vaikuttavia vammoja, kuten esimerkiksi lieviä koordinaatio ongelmia kaikissa raajoissa tai amputaatio yhdessä kädessä ja jalassa

Kelkkaluokat LW10-12:

  • LW10: Vammaluokan LW10 urheilijoilla on vammoja, jotka vaikuttavat jalkojen sekä keskivartalon toimintakykyyn, esimerkiksi alaraajahalvaus. Urheilijat tarvitsevat tukea istumatasapainon ylläpitämiseksi.
  • LW10.5: Vammaluokan LW10.5 urheilijoilla keskivartalon toimintakyky on heikentynyt mutta he eivät tarvitse tukea istumatasapainon ylläpitämiseen.
  • LW11: Vammaluokan LW11 urheilijoilla on vammoja jaloissa mutta heillä on suhteellisen hyvä keskivartalon hallintakyky, mikä mahdollistaa tasapainon ylläpitämisen myös sivuttaissuunnassa liikuttaessa.
  • LW11.5: Vammaluokan LW11.5 urheilijoilla on vammoja jaloissa mutta keskivartalon toimintakyky on lähes normaali.
  • LW12: Vammaluokan LW12 urheilijoilla on samantyyppisiä vammoja kuin vammaluokkien LW2-4 urheilijoilla eli heillä on vammoja jaloissa mutta keskivartalon toimintakyky on normaali. Vammaluokan LW12 urheilijat saavat ensimmäisessä luokittelussaan päättää kilpailevatko he pysty- vai kelkkaluokassa.

Kilpailijat eivät saa käyttää alaraajojaan apunaan tai hiihtokelkan ulkopuolella kilpailusuorituksen aikana.

Näkövammaluokat B1-3:

  • B1: Sokea. Näkövammaluokan B1 urheilijat ovat joko sokeita tai heille on erittäin heikko näkökyky. Tasavertaisen kilpailun takaamiseksi näkövammaluokan B1 urheilijoiden täytyy kilpaillessaan käyttää näkösuojia.
  • B2: Vaikeasti heikkonäköinen. Näkövammaluokan B2 urheilijoilla on parempi näkökyky kuin näkövammaluokan B1 urheilijoilla.
  • B3: Heikkonäköinen. Näkövammaluokan B3 urheilijoilla on lievin kilpailukelpoinen näkövamma.

Näkövammaluokan B1 urheilijoilla opas on pakollinen, kun taas näkövammaluokkien B2 ja B3 urheilijat saavat päättää hiihtävätkö he oppaan kanssa vai ilman. Opas hiihtää urheilijan edessä ja antaa sanallisia ohjeita esimerkiksi tulevista käännöksistä, laskuista ja nousuista. Ampumahiihdossa näkövammaiset urheilijat ampuvat maalitauluihin äänimerkkejä kuunnellen.

Ohjeet näkövammaisten urheilijoiden luokitteluun NKL:n sivuilla

Kehitysvammaiset kilpailevat kansainvälisissä VIRTUS-kilpailuissa (entinen INAS) yhdessä luokassa ja Special Olympics -kilpailuissa suoritetaan ensin lyhyemmillä matkoilla (5 km ja alle) tasoluokittelukilpailut, joista saatujen aikojen mukaan hiihtäjät jaetaan omiin 3-8 hiihtäjän loppukilpailusarjoihin. Luokiteltaessa otetaan huomioon hiihtäjän ikä, sukupuoli ja tasoluokittelussa käyttämä aika. Loppukilpailussa hiihdetty aika ei saa merkittävästi poiketa luokitteluhiihdon ajasta.

Elinsiirtourheilijat kilpailevat talvilajien MM-kilpailuissa ikäryhmissä.

Hiihdon luokittelija

Liikuntavammaisten hiihdon luokittelu:

  • Sanna Weurlander, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Näkövammaisten urheilijoiden luokittelu:

  • Näkökeskus Vision ylilääkäri, Marjaniementie 74, Itäkeskus 00930 Helsinki, puh. 09 396 041