Minkälaista ymmärrystä omasta yhteisöstä tarvitaan sen aktiivisuuden lisäämiseksi?

Koontikuvassa toisella puolella Katariina Jauhuiainen lähikuvassa, toisella puolella osa ympyränmallisesta Helmi-mallista.

Uusi Helmi-malli auttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoito- tai liikunta-alan ammattilaisia edistämään liikkumista ja aktiivisuutta vähän liikkuvien asiakkaidensa keskuudessa. Mallin kehittämistä vetänyt Katariina Jauhiainen avaa seuraavaksi, mitä on ymmärtäminen mallin kolmannessa vaiheessa.

Syksyllä 2022 julkaistun Helmi-mallin avulla arjessa tukena toimivat eri alojen ammattilaiset voivat edistää liikuntaa ja aktiivisuutta lähtökohtaisesti vähän liikkuvien asiakkaidensa elämässä, yhdessä heidän itsensä kanssa.

Palvelumuotoiluun ja yhteistoimijuuteen perustuvan mallin kolmas vaihe kuuluu: YMMÄRRÄ.

Oli kyse sitten itsensä ja omien motiiviensa ymmärtämisestä tai toisen ihmisen ymmärtämisestä, ymmärtäminen on lähtökohta sille, että voimme saada itsemme ja toisemme liikkeelle ja nauttimaan yhdessä siitä mitä teemme.

Mitä ymmärrys voi olla erilaisissa asiakasyhteisöissä

Helmi-malli on suunniteltu asiakkaan ja ammattilaisen yhteistyölle etenkin erilaisissa arjen tuen palveluja tarjoavissa yhteisöissä – esimerkiksi asumispalveluissa, erilaisissa kuntoutusryhmissä tai hoivakodeissa.

Ymmärrystä tarvitaankin usein sekä oman yhteisön laajemmasta viiteryhmästä että jokaisesta sen jäsenestä yksilönä. On kuitenkin tiettyjä lainalaisuuksia, jotka pätevät ymmärrykseen yleismaailmallisesti.

Ymmärryksen perustana on empatia, kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää tämän kokemuksia hänen näkökulmastaan. Empatian avulla ja ymmärryksen karttuessa pystymme näkemään, millaisia erilaisia liikkujia voi ylipäätään olla olemassa, mitkä asiat heitä kutakin motivoivat ja minkälaiset asiat estävät heitä liikkumasta enemmän.

Ymmärryksen kerryttäminen vaatii malttia.

Ymmärrys on aktiivisuuden ja liikkumisen äärelle pysähtymistä, sen tutkimista ja monipuolista pohtimista. Tämä vaatii malttia, jottei vielä lähtisi kiirehtimään ideoiden ja toiminnan vaiheeseen, vaan antaisi aikaa kokonaiskuvan ja eri näkökulmien muodostumiselle.

Ymmärrys on myös avointa mieltä, keskustelua ja kiinnostusta siitä, mitä mahdetaan saada selville.

Ymmärrys luo pohjan pysyvämmälle toiminnalle, sillä yhteisen ymmärryksen kautta pystytään löytämään juuri oman asiakasyhteisön oikea, kohderyhmästä lähtöisin oleva tarve. Kun tämä on tiedossa, voidaan seuraavissa vaiheissa keskittyä täyttämään tuo tarve oikealla tavalla.

Kerää tietoa ymmärtääksesi oman yhteisön kokonaiskuvaa

Ihan ensin meidän on siis ymmärrettävä kenelle ja miksi liikunnallista toimintaa suunnittelemme – ei vain ammattilaisina, vaan koko yhteisön sisällä. Miten tämä tapahtuu käytännössä?

Ymmärrys-vaiheessa on keskeistä, että kaikki osalliset tutustuvat läheisesti aktiivisuuden lisäämisessä mukana olevien ihmisten maailmaan. Meidän tulee olla kiinnostuneita liikutettavan kohderyhmän arjesta yleisesti sekä yhteisön jäsenten liikkumistottumuksista, tarpeista, odotuksista ja haasteista.

Tiedon keräämiseen arjessa ei tarvitse opetella mitään erikoisia poppaskonsteja, vaan voi hyödyntää ihan tuttuja menetelmiä. Sellaisia kuin

  • Kohtaamista ja keskustelua – millaisia ajatuksia ja tunteita aihe herättää ja miten kukakin suhtautuu liikkumiseen ja liikuntaan, millä sanoilla aiheesta puhutaan?

  • Havainnointia – ihan tavallisen arjen tarkastelua aktiivisuuden ja liikkumisen tai liikkumattomuuden näkökulmista.

  • Pieniä haastatteluja ja kyselyitä – taustatiedon ja erilaisten kokemusten keräämistä ja pohtimista yhdessä.

Tietoa keräämällä ja aihetta tutkimalla kasvatamme monipuolista kokonaiskuvaa aktiivisuudesta ja liikkumisesta sekä hahmotamme siihen liittyviä erilaisia näkökulmia.

Näin kasvatamme mahdollisimman paljon yhteisön yhteistä ymmärrystä mukana olevista ihmisistä, organisaatioista ja kehitettävästä toiminnasta. Vain yhteisen ymmärryksen kautta voi oivaltaa oman yhteisön olennaisimmat keinot arkisen aktiivisuuden ja liikkumisen lisäämiseen.

Hae vastauksia ainakin näihin kysymyksiin

Ytimeltään Helmi-mallin ymmärrä-vaihe on tiedon kartuttamista siitä, miten minä itse ja ihminen tuossa vieressä haluamme liikkua. Tietoa kerätessä kannattaa huolehtia, että saa vastauksia ainakin seuraaviin tarkentaviin kysymyksiin:

Millaisia tunteita ja ajatuksia aktiivisuus ja liikkuminen (aiheina) tässä asiakasyhteisössä herättää? Mitä liikkuminen tai liikunta kenellekin merkitsee?

Millainen itse on liikkujana ja millaista tukea mahdollisesti tarvitsee? Millaisia liikkujapersoonia tässä yhteisössä olemme? Miten aktiivisuus näkyy yhteisön arjessa?

Miten aktiivisuutta ja liikkumista sanoitetaan kaikille ymmärrettävästi? Entä millainen on tuen antajan rooli liikuttaessa?

Myös jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen kannattaa. Onko aktiivisuutta ja liikkumista tukevaa toimintaa järjestetty yhteisössä aikaisemmin, ja kuinka paljon ja kenen toimesta siihen on osallistuttu? Millaisia kokemuksia on tämän tyyppisestä toiminnasta asiakkailla? Entä ammattilaisilla?

Mielenterveyskuntoutujilla lisääntynyt ymmärrys oli merkittävin tekijä aktiivisen toiminnan syntymisen ja jatkuvuuden kannalta

Helmi-mallin taustalla olevassa Hyvät muuvit -hankkeessa perusteellinen pohjatyö ja ymmärryksen kartuttaminen oli kaikkein antoisinta ja kokonaisuuden kannalta vaikuttavinta.

Esimerkiksi vähän liikkuville mielenterveyskuntoutujille oman aktiivisuuden ja liikkumisen pohtiminen ääneen ja kokemusten jakaminen muiden kanssa oli usealle vapauttavaa, ja jo keskustelujen aikana liikkumisen kynnykset madaltuivat.

Moni kertoi, että mahdollisuus olla mukana pohdinnassa oli heille itselleen rohkaisu lähteä mukaan kokeiluihin, mutta myös silmiä avaava pysähtymisen ja pohdinnan paikka empatiasta omaa itseä kohtaan: liikkumisen tapoja ja mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin meitä liikkujiakin.

Myös palaute- ja seurantakyselyihin vastanneet yhteisöjen työntekijät kertoivat juuri lisääntyneen ymmärryksen olleen merkittävin asia niin aktiivisen toiminnan syntymisen kuin sen jatkuvuudenkin kannalta.


Lue lisää Helmi-mallista ja lataa tai tilaa maksuton käsikirja

Syksyn mittaan julkaistavassa blogisarjassaan Katariina Jauhiainen avaa ajatuksia Helmi-mallin mukaisten työvaiheiden taustalla ja opastaa liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan mallista kaiken irti omassa työssään vähän liikkuvien asiakasryhmien aktiivisuutta edistäessä.


Lue lisää:

Osallistaminen alkaa arvostavasta kohtaamisesta – niin myös liikkumaan aktivoidessa

Mikä auttaa ammattilaista sitoutumaan arkiliikuntaan vähän liikkuvan kanssa?

Muutos mukavaksi – Arkiliikunnan lisäämisessä auttava henkilö toimii tukijana asiakkaansa muutosprosessissa

Hyvät muuvit -hanke: Hyvinvointi, aktiivisuus ja yhteistyö lisääntyneet