Hyvät muuvit -hanke: Hyvinvointi, aktiivisuus ja yhteistyö lisääntyneet 

Aspa-koti Liljalaakson asiakkaita ja työntekijöitä luontoretkellä Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Hyvät muuvit -hankkeessa edistetään palveluasumisen ja tukitoiminnan piirissä olevien aikuisten aktiivisuutta, liikkumista ja liikunnan harrastamista. Paralympiakomitean hallinnoima ja yhteistyössä Aspa-säätiön sekä muiden kumppaneiden kanssa toteuttama kolmivuotinen hanke on edennyt viimeiselle hankevuodelleen. 

Hankkeella on yhteistyötahoja – asumispalveluja, päivätoimintayksiköitä, klubitaloyhteisö ja mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka – Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Kunkin yhteistyötahon kanssa toteutetaan hankkeen aikana aktiivisuutta ja liikkumista lisäävä kokeilujakso.  

Syksyyn 2021 mennessä kokeilujakso on saatu suoritettua loppuun seitsemässä yksikössä, joista kahden Aspa-kodin, porilaisen Valtin ja ulvilalaisen Nahkurin kokeilujaksot toteutettiin yhdessä. Muut kokeilujaksonsa läpikäyneet yksiköt ovat turkulainen Aspa-koti Liljalaakso, salolainen Aspa-koti Sillanpää, lempääläläinen Kunnari, raumalainen MTY Friski Tuult ja tamperelainen Näsinkulman Klubitalo.

Kokeilujaksonsa päätökseen saaneiden yksiköiden työntekijät ja asiakkaat saivat vastatakseen kyselyn sekä ennen että jälkeen kokeilujakson.

Yksiköiden asiakkaat, jotka kyseessä olevien yksiköiden osalta olivat kaikki mielenterveyskuntoutujia, kokivat yleisesti terveytensä kohtalaiseksi sekä ennen että jälkeen kokeilujakson. Koettu hyvinvointi oli sen sijaan parantunut kokeilujakson jälkeisessä kyselyssä. Myös aktiivisuus ja liikkuminen olivat lisääntyneet. 

Työntekijät kokivat saaneensa tukea sekä asiakkaiden aktivointiin ja liikuttamiseen että omaan työhönsä. Tämä on oleellisen tärkeä asia hankkeen onnistumisen ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta, sillä aktiivisuuden ja liikkumisen ei missään nimessä toivota lisääntyvän jo valmiiksi kuormittuneiden työntekijöiden jaksamisen kustannuksella. 

Työntekijät kokivat saaneensa myös lisää valmiuksia paitsi liikuttaa asiakkaita itse myös ohjata asiakkaita liikuntaharrastuksiin. Yhtenä hankkeen tavoitteista onkin yksiköiden ja liikuntapalveluja toteuttavien paikallisten toimijoiden, kuten seurojen, yhdistysten ja kunnan liikuntapalvelujen, välisen yhteistyön lisääntyminen. 

– Hankkeen ansioksi voi lukea paikallisen yhteistyön lisääntymisen ohella myös sen, että kuntien liikuntaneuvontaa on saatu markkinoitua tälle sen kannalta hyvin merkittävälle kohderyhmälle. Moni kuuli liikuntaneuvonnasta hankkeen kautta ensimmäistä kertaa, Hyvät muuvit -hankkeen koordinaattori Katariina Jauhiainen toteaa. 
 
90 prosenttia kyselyn vastaajista koki, että liikunta on tarpeellista ja siitä on hyötyä. Tämän kokemuksen muuntamisessa konkreettiseksi toiminnaksi on sen sijaan haasteita. Sekä ennen että jälkeen kokeilujakson tehdyissä kyselyissä eniten liikkumista estäväksi tekijäksi nousee aloituskyvyn puute. Toiseksi eniten liikkumista rajoittavat terveydelliset syyt ja kolmanneksi eniten huono mielikuva itsestä liikkujana. 

– Tämä osoittaa hyvin sen, että kyse ei ole tiedon puutteesta. Myös tarve on selvästi nähtävillä. Oleellista onkin saada esille liikkumista rajoittavia ja estäviä tekijöitä, jotta niihin voitaisiin vaikuttaa. Oma huomioni on se, että avoin keskustelu ja kuulluksi tuleminen, jokaisen omat lähtökohdat huomioon ottaminen sekä erilaiset vaihtoehdot tukevat liikkumaan motivoitumisessa, Jauhiainen sanoo. 

Liljalaaksossa Hyvät muuvit avasi ovia liikunnan pariin 

Turkulaisessa Aspa-koti Liljalaaksossa kokeilujakso saatiin päätökseen jo vuonna 2020. Liljalaakson toiminta painottuu tuettuun asumiseen, eli mielenterveyskuntoutujat asuvat omissa asunnoissaan ja ohjaajat tekevät kotikäyntejä. Kerran viikossa asiakkaille on tarjolla ohjattua ryhmätoimintaa. 

Liljalaakson ohjaajan Jennika Salmen mukaan liikunta-aktiviteettien osuus niin kotikäyntien sisällöissä kuin ryhmätoiminnassakin ovat kasvaneet Hyvät muuvit -hankkeen myötä. Yhtäältä kyse on siitä, että asiakkaat ovat rohkaistuneet lisäämään liikuntaa arkeensa, mutta iso merkitys on Salmen mukaan ollut myös työntekijöiden muuttuneilla asenteilla ja lisääntyneellä tiedolla.  

– Olen itsekin enemmän ottanut selvää, mitä kaikkea kaupungilla on tarjolla mielenterveyskuntoutujille. Koska rahallinen tilanne on tosi haastava suurimmalla osalla asiakkaista, on tullut selvitettyä, mihin pääsee esimerkiksi kaupungin tarjoamalla Kimmoke-rannekkeella tai eläkeläiskortilla ja mihin ohjaajat pääsevät ilmaiseksi mukaan saattajakortilla, Salmi kertoo.  

Kuten hankkeen kyselystäkin kävi ilmi, myös Liljalaakson asiakkailla liikkumishalua kyllä on, mutta aloittamisen kynnys on korkea. 

– Meillä oli esimerkiksi hankkeeseen liittyvä luontoretki Kurjenrahkan kansallispuistoon, niin kyllä siitä huomasi, että kun oli kyyti ja ruokailut vaivattomasti järjestetty ja ei tarvinnut maksaa mitään, niin osallistumisprosentti oli korkea, Salmi toteaa. 

– Kotikäyntienkin yhteydessä on paljon sitä, että käydään asiakkaan kanssa tutustumassa esimerkiksi ryhmäliikuntatunnille, miten sinne mennään ja millainen paikka se on, niin sitten kerran, parin jälkeen asiakas uskaltaakin jo mennä sinne itsenäisesti. Mutta se uusi, tuntematon paikka ja tilanne voivat pelottaa etukäteen, hän jatkaa.

Lue lisää:

Hyvät muuvit -kokeilujakso Näsinkulman klubitalolla Tampereella: Rohkeus liikkumiseen syntyy ennenkaikkea kokemuksen kautta

Hyvät muuvit -kokeilujakso alkoi Halisten palveluasunnoilla Turussa

Hyvät muuvit -hanke

Kuva: Aspa-koti Liljalaakso