100 päivää aikaa Pariisin paralympialaisiin –  Suomesta nyt 13 urheilijaa valittu tavoittelemaan menestystä

Suomen tällä hetkellä 13-henkinen paralympiajoukkue Rukan edustuspaidoissa Pohjoisen tähtien tähtisumun ja kuvioiden keskellä. Suomen paralympiajoukkueen logo.

Mitä kaikkea on Suomen osalta luvassa 100 päivän päästä koittavissa Pariisin paralympialaisissa 2024, joissa nähdään muun muassa Leo-Pekka Tähti viimeistä kertaa pikamatkaradoilla, ensikertalaisia lunastamassa paikkaansa paralympiatasolla sekä Suomen paralympiahistorian ensimmäinen ratsastusjoukkue?

28. elokuuta – 8. syyskuuta järjestettäviin Pariisin kesäparalympialaisiin on maanantaina 20.5. aikaa enää 100 päivää.

Toukokuuhun 2024 mennessä Suomen paralympiajoukkueeseen on valittu yhteensä 13 urheilijaa 5 eri lajista: yleisurheilusta, ratsastuksesta, jousiammunnasta, pyöräilystä ja pöytätenniksestä.

Tuttu yleisurheilijakaarti tavoittelemassa mitalisijoja

Yleisurheilijoista Pariisissa nähdään vielä kerran viisinkertainen paralympiavoittaja Leo-Pekka Tähti, joka on todennut kilpailevansa Pariisissa viimeistä kertaa paralympialaisten pikamatkoilla. Tähden odotetaan taistelevan etenkin thaimaalaisen Athiwat Paeng-Nuean kanssa T54-luokan 100 metrin kärkipaikoista.

Paeng-Nuea rikkoi tammikuussa Tähden Lontoon paralympialaisissa 2012 kellottaman 100 metrin maailmanennätysajan 13,63 kelaamalla kotimaansa kansallisissa kisoissa hurjan tuloksen 13,52, ja sivusi Tähden ME-aikaa jo viime kesänä. Sitä ennen Tähti ehti pitää T54-luokan 100 metrin ME-aikaa nimissään yhteensä lähes 18 vuotta.

Kaksinkertainen paralympiavoittaja Toni Piispanen tekee kesän mittaan parhaansa päästäkseen tiukalla aikataululla takaisin treeniohjelmansa pariin sen jälkeen, kun huhtikuisen kelausonnettomuuden seurauksena hänen reisiluunsa pää liitettiin leikkausoperaatiolla takaisin kiinni lonkkaluuhun.

Piispasen toivotaan pystyvän ottamaan Pariisissa taas mittaa muun muassa T51-luokan tutuista belgialaisista kilpakumppaneistaan, entisestä ME-miehestä Peter Genynistä ja viime vuosina nousua tehneestä Roger Habschista. Tokion paralympialaisissa Piispanen voitti luokan 200 metriä ja oli 100 metrillä toinen. Hän vei Genyniltä 200 metrin ME-tittelin vuonna 2021 Jyväskylän SM-kisoissa kiitämällä aikaan 36,35.

Tähti Kotaja, Piispanen ja Heikkinen lajiensa parissa Tokiossa 2021.

Ratakelaajista myös Tokiossa ensimmäisen paralympiamitalinsa, naisten T54-luokan 100 metrin hopean napannut Amanda Kotaja palaa Pariisissa paralympia-areenalle tavoittelemaan voittoa. Paralympiakullan voittaminen naisten T54-luokan satasella ole kuitenkaan ole helppoa.

Viimeisissä kolmissa paralympialaisissa – joissa Kotajakin on ollut mukana – voittaja on tullut Kiinasta. Lontoossa 2012 ja Riossa 2016 kultamitalisti oli Wenjun Liu, Tokiossa 2021 puolestaan Zhaoqian Zhou, mutta vain kolme sekunnin sadasosaa Kotajaa nopeampana. Kotajan tekniikassa, kilpailukalustossa ja harjoittelussa on myös tapahtunut muutosta viimeisen vuoden aikana, jonka hän on harjoitellut hollantilaisen huippuvalmentaja Arno Mulin valmennuksessa.

Ratakelaajien rinnalla yleisurheilujoukkueessa nähdään F34-luokan tuolikeihään viimeisin paralympia- ja MM-pronssinainen Marjaana Heikkinen, joka jätti Kotajan tavoin parhaillaan käytävät Koben MM-kilpailut väliin ollakseen Pariisissa taas iskussa tavoittelemassa yli 18 metrin kaaria.

Heikkisellä on paraurheilu-uraa takana 14 vuotta, ja kausi 2023 oli hänen mukaansa tähänastisista hankalin. Senkin aikana siilinjärveläinen ylsi pronssille Pariisin MM-kilpailuissa, joista saavutti myös paralympialaisten maapaikan. Ongelmista huolimatta Heikkinen uskoo, että pystyy virittämään itsensä Pariisin paralympialaisiin taas vahvaan mitali-iskuun.

Kööpikkä katsoo kameraan heittotuolissaan aurinkoisella urheilukentällä istuen, Lounela halaa espanjalaista kilpatoveriaan.

Yleisurheilussa mukana kaksi lupaavaa paralympialaisten ensikertalaista

Jo tutun Tähti– Piispanen– Kotaja– Heikkinen-kaartin lisäksi Pariisiin lähtevät ensikertalaisina yleisurheilijoina viime vuosina lupaavaa nousua maailman kärkeen tehneet F57-luokan tuolikuulantyöntäjä Teijo Kööpikkä sekä näkövammaisten urheilijoiden T12-luokan pituushyppääjä ja juoksija Iida Lounela.

43-vuotiaana paralympiadebyyttinsä tekevä Kööpikkä palasi 18 vuoden tauon jälkeen urheilijaksi siirtyen nuoruutensa lupaavan vammattomien kuulantyöntöuran jälkeen parayleisurheilijaksi. Heti Pariisin MM-kisoissa 2023 Kööpikkä oti pronssia SE-tuloksella 14,80. F57-luokan selkeä ennakkosuosikki paralympialaisissa on Iranin Yasin Khosravi, joka laittoi viime kesän MM-kilpailuissa maailmanennätyksen uusille metriluvuille työntämällä 16,01.

Viimekesäisistä Pariisin MM-kisoista sai paikkansa paralympialaisiin myös 20-vuotias Iida Lounela, joka oli kesällä 2023 lähellä ottaa uransa ensimmäisen MM-mitalin jäämällä pituushypyssä omalla ennätystuloksellaan 516 neljänneksi vain 7 sentin erolla Japanin Uran Sawadaan.

Lounela on 2000-luvulla vasta kolmas näkövammainen suomalaisyleisurheilija paraurheilun suurimmassa tapahtumassa. Sekä hänellä että Kööpikällä on debyyttikisoissaan hyvä mahdollisuus yltää mitaleille.

Aaltonen, Karjalainen ja Kangasniemi ratsujensa selässä kilpailuissa.

Pariisissa ensimmäistä kertaa mukana ratsastusjoukkue Suomesta

Pariisin paralympiajoukkueessa on jo tehty suomalaista paralympiahistoriaa sen myötä, että mukana on ensimmäistä kertaa kolme ratsastajaa. Näin ollen Suomen ratsukot voivat osallistua myös kouluratsastuksen joukkuekilpailuun.

Ratsastusjoukkueen luottopakkina nähdään neljissä edellisissä paralympialaisissa ratsastanut Lontoon 2012 hopeamitalisti Katja Karjalainen, joka on 61-vuotiaana löytänyt kilpakumppaneikseen kaksi uutta ratsua sen jälkeen, kun hänen vielä Tokiossa kilpaillut oma hevosensa Dr. Doolittle eli ”Toope” jäi eläkkeelle.

Ryhmässä I ratsastavan Karjalaisen ykkösvaihtoehto Pariisiin on Sara Maattola-Lindholmin omistama Kameo eli ”Kamu”, jonka kanssa on tarkoitus tavoitella aiempien paralympiasuoritusten tavoin taas 8 parhaan joukossa vapaaohjelmaan pääsyä ja sen myötä mitalipisteitä.

Karjalaisen seurassa Pariisiin lähtevät uriensa ensimmäisiin paralympialaisiin ryhmässä IV ratsastava 24-vuotias haapaveteläislähtöinen Laura Kangasniemi ratsullaan Goldprins eli ”Prinssi” sekä ryhmässä V ratsastava 45-vuotias hausjärveläinen Jonna Aaltonen hevosellaan Laxton For U eli ”Lohis”.

Villin kortin napannut Kangasniemi on tehnyt tavoitteellista, tasaista nousua pararatsastuksen puolella sen jälkeen, kun loukkaantui 17-vuotiaana vakavasti esteratsastusharjoituksissa ja sai sekä aivovamman että halvaantui kehon oikealta puolelta. Taskussaan Kangasniemellä on tähän mennessä henkilökohtaisen ohjelman 9. sija vuoden 2023 EM-kilpailuista sekä 4. sija sekä henkilökohtaisesta ohjelmasta että joukkuekilpailusta saman vuoden PM-kilpailuista.

Niin ikään PM-neloseksi on tähän mennessä yltänyt Jonna Aaltonen, jolle kausi 2023 oli ensimmäinen pararatsastajana. Syy hänen siirtymisensä vammattoman kouluratsastajan uralta tavoittelemaan paralympiamenestystä oli Aaltoselle vuonna 2021 koronarokotuksen seurauksena kehittynyt selkäydintulehdus, joka jätti vaurioita keskushermostoon.

Forsberg, Antonios, Tapola ja Polvi lajiensa parissa aiemmissa paralympialaisissa.

Sekä konkareiden että tuoreemman paralympiaurheilijoiden kaartin edustajia myös muissa lajeissa

Yleisurheilijoiden ja ratsastajien kanssa Suomen paralympiajoukkuetta Pariisiin edustamaan on valittu myös jousampujat Jere Forsberg ja Jean-Pierre Antonios, pyöräilijä Teppo Polvi sekä pöytätennispelaaja Aino Tapola.

Vasta 18-vuotiaana Lontoossa 2012 avoimen taljajousiluokan paralympiavoittoon yltänyt Jere Forsberg lähtee nyt 29-vuotiaana uransa neljänsiin paralympialaisiin. Hän palasi 8 vuoden tauon jälkeen arvokisojen mitalikantaan kesällä 2023 voittamallaan EM-pronssilla. Uransa varrelta Forsbergilla on plakkarissa myös MM-hopeaa vuodelta 2013, EM-hopeaa vuodelta 2014 ja EM-kultaa vuodelta 2022.

Myös jousiammunnan W1-luokassa Suomea edustaa kokenut konkari, nyt viidettä kertaa paralympialaisissa nähtävä, turkulainen Jean-Pierre Antonios. Ateenasta 2004 alkaneella paralympiauralla vain edelliset, Tokion 2021 paralympialaiset ovat jääneet Antoniosilta väliin. Paluun paralympialaisiin hän varmisti maaliskuussa tuomalla pronssimitalin ja maapaikan Dubain Fazza Para Archery -rankingturnauksesta, jossa oli viimeinen mahdollisuus karsia tiensä Pariisiin.

Urallaan Antonios on voittanut yhteensä kolmesti MM-kultaa: sekä henkilökohtaisen että joukkuemaailmanmestaruuden vuonna 2005, ja toisen henkilökohtaisen mestaruuden vuonna 2013. Palkintokaapista löytyy myös EM-kultaa vuosilta 2010 ja 2014, mutta paralympiamitali vielä puuttuu. Edellinen suomalaisurheilijan saavuttama jousiammunnan W1-luokan paralympiamitali on vuodelta 1996, jolloin Martti Rantavuori voitti Atlantan kesäparalympialaisissa kultaa.

Paralympiatasolla tuoreempaa kaartia edustavat vaikeavammaisimpien 1-luokissa käsipyöräilijä Teppo Polvi sekä pöytätennispelaaja Aino Tapola. Molemmat tekivät paralympiadebyyttinsä viime paralympialaisissa Tokiossa.

Nivalalaisesta Polvesta, 48, tuli paralympiaurheilija varttuneella iällä, vaikka käsipyöräillyt hän on kilpaa jo pitkään. Uralta varrella saavutuksina on MM-hopea (2014), kaksi MM-pronssia (2014 ja 2019) ja kaksi H1-käsipyöräluokan maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa (2015 ja 2017). Tokion paralympialaisissa Polvi ylsi pistesijoille – aika-ajossa sijalle 5 ja maantieajossa sijalle 7.

Helsinkiläinen Aino Tapola, 26, on tehnyt tasaisen varmaa nousua naisten parapöytätenniksen huipulle koko 2020-luvun alun. Tokiossa hänet nähtiin ensimmäisenä suomalaisena naispöytätennispelaajana paralympialaisissa. Siellä pelit kuitenkin päättyivät vielä alkulohkoon.

Ensimmäisen arvokisamitalinsa, MM-hopean, Tapola voitti vuonna 2022 Espanjan Granadassa, ja syksyn 2023 EM-kisoissa Englannin Sheffieldissä kaulaan ripustettiin pronssia, vaikka kisoissa saatu vatsatauti taittoi terää otteluilta.

Sekä Polven että Tapolan menestysmahdollisuuksia paralympialaisissa varjostaa se, että käsipyöräilyssä maantieajo sekä Tapolan kaikki pöytätennisottelut kilpaillaan yhdistetyissä 1- ja 2-luokkien sarjoissa, jolloin molemmat suomalaiset joutuvat kisaamaan vammojensa puolesta paremman fyysisen toimintakyvyn omaavia 2-luokan urheilijoita vastaan.

Luvassa kaikkien aikojen paralympialaiset? Suomen tavoitteena kuusi mitalia

Vielä kesän aikana Pariisin kisapaikkoja tavoittelee suomalaisurheilijoita ainakin yleisurheilussa, pöytätenniksessä, ampumaurheilussa, voimanostossa, judossa, uinnissa ja triathlonissa.

Parhaillaan kilpailtavissa parayleisurheilun MM-kilpailuissa Japanin Kobessa lisää maapaikkoja Pariisiin tavoittelevat Suomesta paralympialaisissa jo aiemmin edustaneet ratakelaajat Henry Manni (T34) ja Esa-Pekka Mattila (T54) sekä ensimmäistä paralympiapaikkaansa hakevat kiekonheittäjä Petteri Peitso (F11) ja pituushyppääjä ja 400 metrin juoksija Vilma Berg (T38).

Olympiakomitean alaisen Huippu-urheiluyksikön tavoite käynnissä olevalle paralympiadille, joka pitää sisällään vuoden 2022 Pekingin talvikisat ja 2024 Pariisin kesäkisat, on 10 mitalia ja 15 pistesijaa.

Pekingistä Suomi saavutti neljä mitalia ja kaksi pistesijaa, joten Pariisiin jäi tavoiteltavaksi kuusi mitalia ja 13 pistesijaa. Tokion kisoista saldo oli viisi mitalia ja kahdeksan pistesijaa.

Pariisin olympia- ja paralympiakilpailuista on lupailtu kaikkien aikojen kisoja nyt kun tapahtumat palaavat Eurooppaan ensi kertaa sitten tähän asti loistavimpina pidettyjen Lontoon 2012 kisojen.

Järjestäjäkaupunkina Pariisilla on kuitenkin ollut jo lukuisia haasteita voitettavanaan – viime vuonna kaupunkia vaivasi mm. lude-epidemia, ja Seinen puhtaustila huolettaa edelleen etenkin triathlonisteja, joiden pitäisi uida joessa kilpailujen uintiosuus. Paralympialaisten osalta pohdintaa on aiheuttanut erityisesti se, miten ratkaistaan Pariisin lähtökohtaisesti haastavat esteettömyysongelmat.

 

Lue ensimmäisessä erässä 3.12.2023 Suomen paralympiajoukkueeseen valituista urheilijoista

Lue toisessa erässä 12.4.2024 Suomen paralympiajoukkueeseen valituista urheilijoista

 

 

Matkalla Pariisiin 2024:

Suomalaisen huippu-urheilun menestyskatsaus: Paralympialajeissa edetään tavoitevauhdissa kohti Pariisia

Leo-Pekka Tähti jatkaa kilpauraansa kohti Pariisin 2024 paralympialaisia – myös yhteistyö Toyotan kanssa jatkuu

Peking 2022: Suur-Hamari ja Kiiveri johtivat Suomen parhaaseen tulokseen 20 vuoteen

Tokio 2020 – yhteenveto: "Mitalitavoitteesta jäätiin, mutta suunta on oikea”

 

Lisätietoa Suomen paralympiajoukkueesta ja urheilijavalinnoista:

Kimmo Mustonen
Joukkueenjohtaja
Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
050 5669 869