Valmentajan päivä: Tässä on kymmenen upeaa valmentajaa paraurheilun piiristä

Kuvakooste, jossa vasemmalta ylhäältä: Jani Sievinen, Sirpa Oiva, Martti Autio, Laura Huopainen, Tea Runnakko-Laitinen, Tiina Lavanti, Pasi Koivukari, Inka Ylinen, Jukka Lahti ja Maritta Enqvist. Alla teksti #KiittiKoutsi

Tänään vietetään Valmentajan päivää ja on aika kiittää pyyteetöntä työtä päivästä ja viikosta toiseen tekeviä valmentajia! Vuoden 2023 aikana on Paralympiakomitean kanavissakin ehditty nostaa esiin lukuisia loistavia valmentajia. Pääset tutustumaan heihin tässä:

Santa’s Unitedin soveltavan salibandyn valmentaja Inka Ylinen

Inka Ylinen muutti vuonna 2020 Tampereelta Rovaniemelle opiskelemaan fysioterapeutiksi. Yksi osa opintoja Lapin ammattikorkeakoulussa oli ryhtyä Valtiksi erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, joka etsi itselleen liikuntaharrastusta.

– Otin Santa’s Unitedin soveltavan salibandyn ryhmän vetäjään Jani Saukkoon yhteyttä ja kävimme ohjattavani kanssa kokeilemassa heidän treeneissään. Pian Jani jo kysyikin, olisiko minulla kiinnostusta alkaa valmentaa ryhmää, Ylinen kertaa.

Lue lisää Inka Ylisestä täältä.

Parabocciavalmentaja Laura Huopainen

Laura Huopaisen ensikosketus bocciaan tapahtui syksyllä 2016, kun hän tuli henkilökohtaiseksi avustajaksi nykyiselle aviomiehelleen Jan Huopaiselle.

– Heti lähdettiin järjestämään boccian SM-kisoja Kiipulan kuntoutuskeskukseen Janakkalaan. Laji vei kyllä heti mukanaan, Laura Huopainen muistelee.

– Sekä vaikeavammaisella ihmisellä itsellään että hänen lähipiirillään saattaa olla ajatus, että hän ei pysty harrastamaan mitään, mutta boccia on laji, jossa saa onnistumisen kokemuksia ja ennen kaikkea kokemuksen toimijuudesta.

Lue lisää Laura Huopaisesta täältä.

Special Olympics -ratsastusvalmentaja Maritta Enqvist

Kun Maritta Enqvist astui työelämään, kehitysvammaiset eivät Suomessa vielä olleet oppivelvollisia. Kehitysvammaisille oli kuitenkin harjaantumisluokkia ja sellaisen avustajaksi Enqvist päätyi.

– Olin silloin 80-luvun alussa jo hankkinut itselleni omia hevosia. Ryhdyin sitten käyttämään harjaantumisluokan oppilaita ratsastamassa hevosillani.

– Hevonen ei arvota meitä ihmisiä. Niille me olemme kaikki vain ihmisiä. Hevonen on iso eläin, sen kanssa toimiminen vaatii rauhallisuutta ja nöyryyttä, etkä voi lähteä käsittelemään sitä voimalla. Sen kanssa täytyy päästä samalle aaltopituudelle. Mutta kun pääset, se on tosi palkitsevaa. Hevosten kanssa toimiminen lisää kehitysvammaisten henkilöiden itseluottamusta ja rohkeutta.

Lue lisää Maritta Enqvististä täältä.

Vuoden paravalmentaja, pöytätennisvalmentaja Martti Autio

Martti Autio aloitti parapöytätenniksen parissa jo 1980-luvun alussa, kun moninkertainen paralympiamitalisti Matti Launonen pyysi häntä parapelaajien valmentajaksi. Autio suostui, mutta Siilinjärvellä asunut Launonen ei lopulta päässyt juurikaan nauttimaan Helsingissä operoineen valmentajan opeista. Aution valmennuksessa Launosen kilpakumppani Pekka Paalanko voitti maailmanmestaruuden 1982.

Vuosien 1974 ja 1979 pöytätenniksen kaksinpelin Suomen mestari valmensi parapelaajia muutaman vuoden ennen kuin siirtyi helmikuussa 1984 Pöytätennisliittoon vastaamaan veteraanien MM-kotikisaprojektista.

Paluu parapöytätennikseen tapahtui yli 30 vuotta myöhemmin, kun vuoden 2016 Rio de Janeiron paralympialaisten jälkeen 9-luokan konkaripelaaja Esa Miettinen kysyi Autiota valmentajakseen. Viimeiset vuodet Autio on valmentanut 1-luokan MM- ja EM-mitalistia Aino Tapolaa.

Lue lisää Martti Autiosta täältä.

Uintivalmentaja Jani Sievinen

Elokuussa 2022 Special Olympics -uimari Inka-Johanna Kolhinoja osallistui Apollo-matkojen uintiteemaiselle reissulle Kreetalle. Siellä valmentajana toimi Jani Sievinen, ja Kolhinoja suorasukaiseen tyyliinsä kävi pyytämässä vuoden 1996 olympiahopeamitalistin valmentajakseen, ovathan molemmat Nummelasta lähtöisin.

– Yhteistyö alkoi siitä, kun Inka Kreetalla hienosti menneen viikon päätteeksi kysyi ja sovittiin, että aletaan muutaman kerran viikossa tehdä maailmankisoihin tähtäävää valmistautumista, Sievinen kertoo.

– Inkan kanssa toimiminen on avannut itselleni ihan mielettömästi uusia juttuja. Pitää ehkä miettiä tiettyjä valmennuksellisia asioita vähän eri lailla ja uudesta näkökulmasta, jotta saadaan teknisiä asioita menemään niin sanotusti maaliin. Mutta on tämä ollut aivan mielettömän antoisaa.

Lue lisää Jani Sievisestä täältä.

Yleisurheiluvalmentaja Jukka Lahti

Alajärveläislähtöinen Jukka Lahti oli vastikään saanut liikunnanopettajan opintonsa valmiiksi ja aloitellut työuraansa 90-luvun lopulla, kun hän bongasi työpaikkailmoituksen, jossa haettiin kahta valmentajaa kehitysvammaisten yleisurheilumaajoukkueeseen.

Kyseessä ei ollut palkkatyö, eikä Lahti varsinaisesti sellaista hakenutkaan. Hänellä oli jo liikunnanopettajan virka, josta tosin oli parhaillaan virkavapaalla. Aihealue kuitenkin kiinnosti oman aktiiviuransa lopetellutta piiritason yleisurheilijaa.

– Vammaisurheilusta minulla ei ollut hirveästi kokemusta entuudestaan. Liikunnanopettajan opinnoissa oli ollut jotain soveltavan liikunnan kurssia ja 90-luvun puolivälissä olin silloisen Suomen Invalidien Urheiluliiton leirillä Kuortaneella CP-vammaisen pojan avustajana, Lahti kertaa.

Lue lisää Jukka Lahdesta täältä.

RoPSin soveltavan jalkapallon joukkueen valmentaja Sirpa Oiva

Soveltavan jalkapallon toiminta sai Rovaniemellä alkunsa vuonna 2016, kun paikallisen Oivan perheen erityislapselle oli löydettävät paikka harrastaa jalkapalloa.

– Poikamme oli siihen asti pelannut pikkuveljensä kanssa samoissa vammattomien pelaajien joukkueissa, mutta kun niihin ei enää mahtunut mukaan, ajattelin että erityislapsenkin on yhtä lailla päästävä pelaamaan jalkapalloa – kun muutkin saavat, kertoo Sirpa Oiva perustamansa ja edelleen valmentamansa soveltavan jalkapallokerhon alkuajoista.

– Jalkapallo on hyvä elämäntaitojen opettaja, ja pelaajat ovat pystyneet siirtämään oppimiaan joukkuepelitaitoja myös pelikentän ulkopuolelle. Välillä aina havahtuu siihen, kuinka suuri ero jonkin pidempiaikaisen pelaajan kohdalla on vaikka ihan konkreettisessa käyttäytymisessä verrattuna alkutilanteeseen vuosi sitten.

Lue lisää Sirpa Oivasta täältä.

Taekwondovalmentaja Tea Runnakko-Laitinen

Tea Runnakko-Laitinen aloitti taekwondoharrastuksen vuonna 1994. Valmentajaksi hän ryhtyi 2010-luvun alussa. Kesäkuun alussa 2023 hän oli valmennettavansa Ruqia Rahmanin kanssa taekwondon MM-kilpailuissa Bakussa, joten hänen voi sanoa olevan taekwondovalmentajana lajin kotimaista kärkeä.

Ammatiltaan Runnakko-Laitinen on fysioterapeutti. Viime vuosikymmenen puolivälissä hän alkoi toden teolla miettiä, miten voisi yhdistää ammatillisen osaamisensa rakastamaansa urheilulajiin.

– Kun on sovellettua liikuntaa, ja sitä on olemassa monissa eri lajeissa, niin miksei sitä voisi olla taekwondossakin, Runnakko-Laitinen kertoo pohtineensa.

Syntyi ajatus perustaa hänen omaan seuraansa Malmin Taekwondoon sovelletun taekwondon ryhmä. Taekwondoliitossa oltiin heti innoissaan aiheesta – olihan laji vieläpä vastikään tullut valituksi paralympialaisten lajiohjelmaan. Runnakko-Laitinen kehuu etenkin Taekwondoliiton Tiiu Tuomen olleen vahva tuki matkan varrella.

Lue lisää Tea Runnakko-Laitisesta täältä.

Maalipallovalmentaja Pasi Koivukari

Näkövammaisten urheilun kattojärjestön IBSAn Maailmankisat Birminghamissa elokuussa olivat Pasi Koivukarin ensimmäinen arvoturnaus Suomen miesten maalipallomaajoukkueen päävalmentajana. Suomi ylsi lupauksia herättävästi kovatasoisessa turnauksessa viidenneksi.

Koivukarin apuvalmentajana maajoukkueessa toimii entinen naisten maajoukkuepelaaja Katja Heikkinen.

– Katja on entinen huippupelaaja, joka tuo paljon lajikokemusta ja hyviä juttuja erilaisiin lajiharjoitteisiin. Sinällään ei aiempaan verrattuna olla hirveän isoja muutoksia tuotu, mutta vähän joitain uusia pelillisiä asioita kuitenkin, aiemman päävalmentajan Jarkko Pokkisen apuvalmentajana toiminut Koivukari sanoo.

Lue lisää Pasi Koivukarista täältä.

Special Olympics -alppihiihtovalmentaja Tiina Lavanti

Joukko lasketteluhenkisiä erityislasten vanhempia perusti Espooseen Napaketut-lasketteluryhmän samoihin aikoihin kuin ystävykset Tiina Lavanti ja Virpi Mikkola kävivät hiihdonopettajakoulutuksen 2000-luvun alkupuolella. Vuoden verran vanhemmat pyörittivät ryhmää keskenään, kunnes päätyivät palkkaamaan Lavantin ja Mikkolan Solvallan Swinghillissä treenaavan ryhmän valmentajiksi.

Nykyään Napaketut on ry-muotoinen seura, jolla on toimintaa Swinghillin lisäksi myös Serenan laskettelukeskuksessa.

– Tällä hetkellä Napaketuissa on 17 laskijaa, joista 12 on mukana kisaryhmässä. Neljä tai viisi laskijoista ovat alkuperäisiä sieltä kahdenkymmen vuoden takaa, kertoo Lavanti, joka toimii nykyään myös Special Olympics -alppihiihdon päävalmentajana.

Lue lisää Tiina Lavantista täältä.

BONUS: Paravalmentajakyselyn mukaan paravalmentajat ovat kokeneita ja motivoituneita moniosaajia, jotka haluavat kehittyä edelleen

Huippu-urheilun instituutti KIHUn Kaisu Mononen ja Minna Blomqvist laativat vuonna 2022 kyselyn paravalmentajille. Kyselyn raportti julkaistiin keväällä 2023 ja siihen voi tutustua täältä.