Yleisurheilun säännöt
Yleisurheilun 3-ottelu & Sukkulaviesti
Para JUNIOR GAMES -luokittelu ohje & kilpasarjan lajit
HUOM, muutos lajikirjoon!
Koska kilpailut tällä kertaa järjestetään yhden päivän aikana, on tilojen rajoituksien takia jouduttu muuttamaan myös totuttua yleisurheilun lajikirjoa.
Harrastesarjassa aiemmin mukana ollut pallonheitto poistuu lajivalikoimasta, ja samoin turbokeihäs, joka oli aiemmin kilpalajina luokkien L3, L4, L5, A1, A2 yleisurheilun kolmiottelussa. Tänä vuonna turbokeihäs korvataan luokissa L3, A1 & A2 kolmiottelussa kuulantyönnöllä ja luokissa L4 & L5 pituushypyllä.
Pyörätuolin käyttäjät:
Luokka: L1
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Sähköpyörätuolia tai sähköisiä kelausvanteita käyttävät urheilijat. Vaikeavammaiset, jotka saattavat kelata epäsymmetrisesti tai jäykillä käsillä, jotka eivät pysy kunnolla kelausvanteella. Ote voi olla myös vaikeasti irrotettavissa (sormet harottavat). Pylly voi nousta kelatessa istuintyynystä ja vauhti pysähdellä tai kelaaja etenee nytkähdellen. Heitto voidaan suorittaa tuettuna (esim. lihassairaat) tai omalla tyylillä.
Lajit kilpasarjassa:
aikarata
tarkkuuspallo
spt-slalom
Luokka L2
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Käsissä selvä toiminnanvajaus ja/tai jäykkyyttä. Tahdottomia liikkeitä voi myös näkyä. Kelaus on yhtäjaksoista ja rytmistä, mutta vartalo ei pysty täysin myötäilemään liikettä. Käsien saatto on normaalia lyhyempää. Nämä urheilijat eivät jaksa kelata ylämäkiä, eivätkä lumessa. Heitoissa näkyy selvä normaalista poikkeava tyyli. Monet CP-vammaiset, jotka kuuluvat tähän, voivat käyttää myös sähköpyörätuolia.
Lajit kilpasarjassa:
30 m kelaus
tarkkuuspallo
pt-slalom
Luokka L3
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Yleensä pyörätuolin käyttäjiä. Käsien toimintakyky on normaali tai lähes normaali. Saattavat kävellä
lyhyitä matkoja apuvälineellä tai ilman.
Useimmat selkäydinvammaiset kuuluvat tähän, kuten myös urheilijat, joilla on selkäydinkohju.
Lajit kilpasarjassa:
60 m kelaus
pt-slalom
kuula (Aiemmin oli turbokeihäs)
Kävelevät:
Luokka: L4
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Kävelevät, joilla on esim. alaraaja vamma polven yläpuolella tai vaikeavammaiset kävelevät CP-
vammaiset. Juoksussa näkyy selvää alaraajojen jäykkyyttä, myötäliikkeet ovat ”lyhyet”. Toinen jalka
on juostessa maassa. Hyppy – Vauhdinotto ei juuri paranna
suoritusta, koordinaatio on vaikeaa. Heitto. Vauhdin ja heiton yhdistäminen on usein vaikeaa. Heitto
tapahtuu usein staattisesta asennosta. Keihään lentomatka on lyhyt.
Lajit kilpasarjassa:
60m juoksu
pituushyppy (aiemmin turbokeihäs)
kuula
Luokka: L5
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Lievä CP-vamma, yläraajavammat, lyhytkasvuiset, lievät alaraajavammat (vamma polven alapuolella) tai neurologiset vammat. Tähän luokkaan osallistuvien juoksu on jo juoksun näköistä, melko symmetristä, poikkeuksena hemit. Juoksu saattaa olla sujuvamman näköistä kuin kävely. Hyppy – Ponnistus on puutteellinen, ilmalento lyhyt, alastulo ”jäykkä”. Heitto – Saattoliike on puutteellinen.
Lajit kilpasarjassa:
60m juoksu
pituushyppy (aiemmin turbokeihäs)
kuula
Näkövammaiset:
Luokka: B1
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Sokeat, näöntarkkuus valon erotuskyvyn puuttumisesta valon erottamiseen, mutta kykenemättömyys
tunnistaa käden muotoa miltään etäisyydeltä
tai mistään suunnasta. Ei pysty liikkumaan näön turvin tuntemattomassa paikassa.
Lajit kilpasarjassa:
60 m juoksu
pituus
kuula
Luokka: B2
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Heikkonäköiset, joilla on diagnosoitu näkövamma.
Lajit kilpasarjassa:
60 m juoksu
pituus
kuula
Kehitysvammaiset
Luokka: K
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
sarjassa voivat kilpailla oppilaat, joilla on kehitysvamma, kognitiivinen viive tai kehitysvammalle läheinen kehitys- tai oppimishäiriö. Tämän sarjan oppilaat, joilla on jokin liitännäisvamma (esim. liikunta- tai näkövamma), joka oleellisesti vaikuttaa oppilaan toiminta- ja liikuntakykyyn, voidaan ilmoittaa L- tai B luokkiin.
Lajit kilpasarjassa:
60m juoksu
pituus
kuula
Elinsiirrokkaat
Luokka: E
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Elinsiirron saaneet ja dialyysipotilaat.
Lajit kilpasarjassa:
60 m juoksu
pituus
kuula
Avoimet luokat:
Luokka: A1
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Selkeästi kömpelöt tai sellaiset oppilaat, joilla on hypyissä ja/tai heitoissa koordinaatiovaikeutta.
Lihasjäntevyys saattaa olla alentunut, eikä juoksu ole oikein juoksun näköistä esim. juoksuaskel
matalaa ja oppilas väsyy helposti.
Lajit kilpasarjassa:
60 m juoksu
pituus
kuula (Aiemmin oli turbokeihäs)
Luokka: A2
Kuvaus vammasta ja toimintakyvystä:
Avoin luokka, jossa kilpailevat oppilaat, joilla on esim. kielellinen erityisvaikeus (dysfasia), autismin
kirjo, MBD, ADHD. Juoksu on sujuvaa, hypyt ja heitot eivät tuota vaikeuksia.
Lajit kilpasarjassa:
60 m juoksu
pituus
kuula (Aiemmin oli turbokeihäs)
OPETTAJAN/HUOLTAJAN TEHTÄVÄT
1.Kertoa osallistujille lyhyesti lajin säännöt:
- hyväksytty/hylätty suoritus
- montako suoritusta
2. Kertoa osallistujille kilpailun kulku (non-stop) sekä juoksun ja kelauksen kilpaeristä.
3. Opastaa ja neuvoa lajien suorituspaikat.
4. Jakaa kilpailijoille kilpailunumerot ja suorituskortit.
5. Ilmoittaa sukkulaviestin juoksijat viimeistään klo 11.00 mennessä kisainfoon (joukkueet tulee ilmoittaa jo etukäteen sähköisellä ilmoittautumislomakkeella).
_____________________________________
OSANOTTO-OIKEUS, IKÄRAJAT JA SALLITUT LAJIMÄÄRÄT
1. Urheilijan syntymävuosi ratkaisee sarjan, jossa hän kilpailee.
2. Urheilija voi edustaa vain yhtä vamma luokkaa kilpailun aikana.
3. Kilpasarjaan osallistuva osallistuu 3 lajiin, jotka on määrätty luokittelun perusteella ja harrastesarjalaisille ovat kaikki kilpailupäivän lajit avoimia kokeiltavaksi.
NON-STOP -SUORITUSTAPA JA TULOKSET
1. Kilpailuissa käytetään non-stop -suoritustapaa, jolloin kilpailijat voivat suorittaa jokaisen lajin järjestäjien antaman aikataulun puitteissa. Ainoastaan sokkopingiksessä, sukkulaviestissä ja juoksu- ja kelausmatkojen kilpaerässä on erillinen kilpailuaikataulu. 3-otteluun osallistuville juoksun tai kelauksen tulokset huomioidaan riippumatta siitä kummassa erässä (non-stop tai kilpaerä) juoksun/kelauksen on suorittanut.
2. Jokaisella kilpailijalla on henkilökohtainen kilpailukortti, johon toimitsija merkitsee kunkin lajin tuloksen. Kortti jää kilpailijalle muistoksi kilpailuista.
3. Kilpasarjalaisten tulokset kirjataan tulospöytäkirjaan välittömästi suorituksen jälkeen
4. Kilpasarjaan osallistuvien tulokset julkaistaan paremmuusjärjestyksessä www.paralympia.fi Harrastesarjan tuloksia ei julkaista.
5. Palkinnot jaetaan tulosten selvittyä kilpasarjalaisille klo 14.30. Harrastesarjalaiset kutsutaan kaikki yhdessä palkintojen jakoon klo 13.30.
KILPASARJA KOLMIOTTELU
Kolmiottelussa katsotaan tuloksen oikeuttamat lajikohtaiset pisteet pistetaulukosta ATK-ohjelmalla.
1. Kolmiottelun kenttälajeissa kilpailijalla on kolme kilpailusuoritusta per laji.
2. Kolmiottelun voittaja on se, joka on kerännyt suurimman pistemäärän kolmesta lajista.
3. Tasatilanteessa jaetaan jaetut sijamitalit.
JUOKSUT
1. Kilpailija ei saa estää toisen kilpailijan etenemistä tönien, mutkitellen tai tielle asettuen.
2.Juoksuissa (60 m) ja kelauksissa (30 m, 60 m) lähetetään seuraavin lähetyskomennoin: ”PAIKOILLENNE – VALMIIT – PAM”
3. Juoksuissa aika otetaan käsiajanotolla. Käsiajanotossa ajat otetaan 0,1 sekunnin = kymmenyksen tarkkuudella, vaikka kello näyttäisi myös sadasosat. Käsiajanotossa ajat pyöristetään aina ylöspäin.
4. Telinelähdössä on juoksijan molempien käsien oltava lähtöviivan takana (ei viivan päällä).
5. Pystylähdössä juoksijan molempien jalkojen täytyy olla lähtöviivan takana (ei viivan päällä).
6. Jos sama kilpailija ottaa kaksi vilppilähtöä, hänet suljetaan kilpailusta pois.
7. Lähettäjällä on oikeus opetuksellisista syistä joustaa tästä säännöstä esim. ”horjumisten” yhteydessä.
8. Pikajuoksumatkat juostaan omia ratoja, jolloin lähtökin tapahtuu omalta radalta. Juoksijan tulee pysyä koko matka omalla radalla. Jos näkövammainen juoksija käyttää opasjuoksijaa, varataan heille kaksi rataa. 30 m kelauksessa kilpailijalla on käytössä kaksi rataa.
9. B1–B2-luokissa aika otetaan näkövammaisesta juoksijasta, ei opasjuoksijasta. Opasjuoksijan tulee tulla maaliin näkövammaisen juoksijan jälkeen. Opasjuoksija ei saa missään vaiheessa työntää tai vetää juoksijaa.
Sukkulaviesti
1. Sukkulaviesti juostaan normaalisti ilman kapulaa ja vaihto tapahtuu käteen koskettamalla muovikartion takana. Sukkulaviestin vaihdossa ei saa ottaa ennakkoa.
2. Joukkueiden koostumus: sukkulaviestijoukkueet kasataan pääsääntöisesti kouluittain. Joukkueiden pitää olla neljän hengen joukkueita
3. L-luokat: joukkue koostuu neljästä liikuntavammaisesta kilpailijasta.
B-luokat: joukkue koostuu neljästä näkövammaisesta kilpailijasta. Kilpailijat voivat tarvittaessa käyttää opasta.
K-luokka: joukkue koostuu neljästä kehitysvammaisesta kilpailijasta
A-luokat: avoimeen luokkaan osallistujat voivat olla minkä kilpailuluokan kilpailijoita hyvänsä.
E-luokat: joukkue koostuu neljästä elinsiirtourheilijasta
3. Voittaja on juoksija, jonka vartalolinja (rintakehä) ylittää ensimmäisenä maaliviivan. Koskee myös mm. dallarin käyttäjiä.
4. Pyörätuolikelauksessa voittaja on kelaaja, jonka pyörien etuakseli ylittää ensimmäisenä maaliviivan
5. B1–B2-luokissa aika otetaan näkövammaisesta juoksijasta, ei opasjuoksijasta. Opasjuoksijan tulee tulla maaliin näkövammaisen juoksijan jälkeen. Opasjuoksija ei saa missään vaiheessa työntää tai vetää juoksijaa.
6. Voittajajoukkueelle jaetaan pokaali. Kolme (3) parasta joukkuetta palkitaan Junior Games -mitaleilla osallistujien iästä riippumatta.
HYPYT
1. Vauhdillisessa hypyssä on ponnistettava yhdellä jalalla.
2. Vauhdittoman hypyn ponnistus kahdella jalalla.
3. Pituushypyssä on kolme (3) suoritusta.
Pituus
1. Kilpailussa ponnistuspaikkana käytetään metrin ponnistusaluetta, mutta myös ali- ja yliastutut hypyt mitataan ponnistuskohdasta.
2. Ponnistusalue merkitään teipillä ja kalkilla, jos mahdollista.
3. Metrin ponnistusalue pyritään sijoittamaan niin, että lankku sijaitsee keskellä ponnistusaluetta. Huomioi turvallisuus.
4. Mittaus suoritetaan minkä tahansa vartalonosan tai raajojen jättämästä lähimmästä alastulopaikalla olevasta jäljestä suoraan ponnistuskohtaan ”vinoon” (kuva 1).
HEITOT JA TYÖNNÖT
1. Hyväksytyssä heitossa heittovälineen on pudottava kokonaan sektoriviivojen väliin. Heittokehästä tulee poistua kehän sivuille vedettyjen viivojen takaa. Toimitsijalla on kuitenkin mahdollisuus olla hylkäämättä epähuomiossa viivan etupuolelta poistuvaa kilpailijaa. Tällöin toimitsijan velvollisuus on opastaa kilpailijaa seuraavia suorituksia varten.
2. Kaikissa heittolajeissa mittaus tapahtuu senttimetrin tarkkuudella (pyöristys alaspäin).
3. Heittolajeissa on kolme (3) suoritusta.
4. Heitot voi suorittaa peräjälkeen.
Kuula
1. Kuulan on oltava työnnön alkaessa lähellä leukaa.
2. Työntö hylätään, jos kilpailija heittokehään astuttuaan ja suorituksen aloitettuaan koskettaa rautavanteen tai nojareunuksen yläpuolta tai maata ringin ulkopuolella tai pudottaa kuulan suorituksen aikana.
3. Mittaus tapahtuu lähimmästä alastulojäljestä nojareunuksen ringin puoleiseen etureunaan senttimetrin tarkkuudella (pyöristys alaspäin).
4. Kuulan painot: alle 11-vuotiaat tytöt ja pojat -2 kg, alle 15-vuotiaat tytöt ja pojat -3 kg, alle 19-vuotiaat tytöt -3 kg, alle 19-vuotiaat pojat -4 kg.
Turbokeihäs (EI LAJIOHJELMASSA 2023)
1. Heitto tulee suorittaa olkapään tai heittokäsivarren yläpuolelta eteenpäin.
Pallonheitto (harrastesarja)
1. Harrastesarjan pallonheitossa käytetään sisäboccia-palloa pallon pituusheitossa.
2. Pallonheitossa on kysymys siitä kuinka pitkälle pallo menee.
3. Heiton pituus mitataan alastulokohdasta.
4. Heittää voi joko ylä- tai alakautta.
5. Kilpailija voi käyttää avustajaa käden tukemisessa.
6. Heitto tapahtuu eteenpäin heittolinjan takaa.
Mittaus – turbokeihäs/pallonheitto
1. Mittaus tapahtuu lähimmästä alastulojäljestä heittoviivan sisäreunaan
(kilpailija ei saa astua valkoisen viivan päälle).
Huom! Kisoissa ei ole mittauksen kannalta merkitystä, miten päin turbokeihäs tipahtaa maahan!
Tarkkuuspallo
1. Kaksi voimistelupenkkiä tai vastaavaa asetetaan kyljelleen metrin etäisyydelle toisistaan.
2. Penkkien väliin piirretään kymmenen ruutua, joiden pituus on 20 cm. Heittoraja piirretään metrin päähän ensimmäisestä ruudusta.
3. Lisäksi piirretään yksi 20 pisteen ruutu (20 x 100 cm) metrin päähän 10 pisteen ruudusta. Pallon jäädessä viivalle, pisteet lasketaan korkeamman pistemäärän mukaan.
4. Kilpailija vierittää/potkaisee/heittää tms. viisi (5) pelipalloa ruutuihin yrittäen saada mahdollisimman suuren pistemäärän. Pelaaja voi yrittää nostaa pistemääränsä osumalla jo kentällä oleviin palloihin.
5. Palloina käytetään nahkaisia sisäboccia-palloja.
6. Pisteet lasketaan viimeisen pallon heittämisen jälkeen kaikkien pallojen ollessa radalla.
7. Kilpailija voi käyttää vierittämisessä apuna kourua ja/tai avustajaa.
AIKARATA
1. Kilpailussa arvioidaan ajan kesto. Kilpailija kiertää kolmion muotoisen radan mahdollisimman tarkkaan 60 sekunnissa. Lähtö tapahtuu lähtölinjan ylitettyä.
2. Jokainen sekunti yli tai ali 60 sekunnin aiheuttaa yhden virhepisteen.
3. Jokainen kiertää radan niin hitaasti tai nopeasti kuin haluaa, mutta suorituksen aikana ei saa pysähtyä. Aika pysähtyy, kun kilpailija on kiertänyt radan ja ylittää maalilinjan (sama kuin lähtölinja).
4. Rata on merkattu kartioin.
5. Kilpailija voi käyttää avustajaa. Avustaja ei saa antaa ohjeita ajan kulkuun liittyen, eikä saa puhua urheilijan kanssa kilpailusuorituksen aikana.
6. 1 virhepiste = 1 sekunti. Virhepisteet lisätään loppuaikaan.
PT- JA SPT-SLALOM
1. Tarkoitus on liikkua mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi slalom-rata läpi. Sakkopisteitä tulee aina kun pyörätuolin/sähköpyörätuolin pyörä osuu neliöiden viivalle tai muovikartioon.
2. Neliöiden sisällä täytyy pyörähtää 360 astetta ympäri ja jatkaa sen jälkeen matkaa (kts. kaaviokuvaa).
3. Loppusuoran pituus maaliin riippuu käytettävissä olevasta tilasta.
4. SPT-slalomissa neliöiden suuruus on 120cm x 120cm ja pt-slalomissa 100cm x 100cm.
5. Kahdeksikon pujottelussa muovikartioiden väli on 1 metri.
6. 1 virhepiste = 1 sekunti. Virhepisteet lisätään loppuaikaan.
PT- ja SPT- slalomrata
