Mitä on inkluusio?

Inkluusio on kaikille avointa toimintaa ja osallisuutta

Lähde liikkeelle tästä

  • Huomio suunnataan liikkumisen olosuhteisiin ja toimintatapoihin: mahdollistavatko vai estävätkö.

  • Toiminnan lähtökohdaksi otetaan se, että jokainen pääsee mukaan ja onnistuu.

  • Kaikille avoimessa seurassa jokainen kokee kuuluvansa yhteisöön ja tuntee itsensä tervetulleeksi ja osalliseksi.

  • Inkluusio sisältää ajatuksen, että kaikilla ovat yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua toimintaan erilaisissa rooleissa, kuten liikkujana tai urheilijana, vapaaehtoistoimijana tai esimerkiksi ohjaajana.

  • Ihmisten erilaisuus ja moninaisuus nähdään rikkautena ja mahdollisuutena kehittää toimintaa entistä paremmaksi.

Käytännössä inkluusio on tavoite, jossa ei olla koskaan valmiita. Mitä pitemmälle etenemme, sitä enemmän huomaamme ulossulkevia käytäntöjämme ja toimintatapojamme. 

EU:n Erasmus+ rahoittamassa SEDY2-hankkeessa (2020-2022), jossa Suomen Paralympiakomitea oli mukana yhtenä hankekumppanina, pureuduttiin inkluusion käsitteeseen kuulemalla lasten ja nuorten, huoltajien ja ohjaajien ajatuksia inkluusiosta.

Neljässä maassa toteutettujen focusryhmähaastattelujen tuloksista muotoiltu Inclusion Statement video, joka korostaa lapsen ja nuoren osallisuutta ja tämän omaa ääntä. 

Lue lisää SEDY2-hankkeesta täältä

 

 
 
Inkluusion työkaluja seuratoimijalle, näin perustelet

Liikuntalaki (390/2015)

  • Uusi liikuntalaki sisältää kirjauksen urheilutoimijoiden velvoitteesta huomioida yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toiminnan lähtökohtina.

Uudistetut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki 1.1.2015

  • Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) viittaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sen tarkoituksena on vähentää sukupuoleen liittyvää syrjintää ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa yleensä ja erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.

  • Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) viitataan muihin tekijöihin, jotka voivat asettaa ihmisiä tai eri väestöryhmiä eri arvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

    Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus 2016

  • Vammaisten henkilöiden kohtelua ohjataan yhdenvertaisuuslain lisäksi myös YK:n vammaissopimuksella, jonka Suomi allekirjoitti keväällä 2016. Osallisuus, syrjintäkielto, esteettömyys ja saavutettavuus ovat vammaissopimuksen johtavia periaatteita.

  • Yleissopimuksen artikla 30.5 koskee vammaisten henkilöiden yhdenvertaista osallistumista virkistys-, vapaa-ajan- ja urheilutoimintaan. Sen keskeisenä ajatuksena on mahdollisuuksien tasa-arvo.

    Toimintarajoitteisella henkilöillä tulee olla mahdollisuus valita yleisen ja kaikille avoimen ryhmän (osallistumisen, palvelun) ja soveltavan liikunnan tai paraurheilun (vertais- tai toimintakykypohjaisen, paraurheilun lajin) väliltä, tai halutessaan osallistua molempiin. Eikä riitä, että pääsee mukaan, siellä pitää myös pystyä toimimaan (tosiasiallinen tasa-arvo).