Kohderyhmät

Kenelle suunnattu -symboli

Tässä osiossa kerromme keitä soveltavan liikunnan tai vammaisurheilun piirissä liikkuvat ovat, mitä vammaisurheilun lajeja tai soveltavan liikunnan muotoja on tarjolla, mitä paralympiaurheilun luokittelulla tarkoitetaan ja keitä se koskee. 

Osallistujat

Keistä me puhumme?

Kun puhutaan toimintarajoitteisista, vammaisista tai pitkäaikaissairaista henkilöistä on hyvä huomioida, että näihin erityisryhmiin kuuluu jopa viidesosa väestöstä. Suppeimmillaankin määriteltynä vammaisuus koskettaa noin 10-15 prosenttia väestöstä. Toimintarajoitteisuudella tarkoitetaan henkilöitä, joilla vamma tai sairaus rajoittaa pysyvästi tai tilapäisesti kykyä liikkua, toimia, hahmottaa, suunnistautua, muistaa, ymmärtää tai kommunikoida. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi liikuntavammaiset, näkövammaiset, kuulovammaiset, kehitysvammaiset sekä sairauden vuoksi erilaisia liikkumisen ja toimimisen esteitä kokevat eri-ikäiset henkilöt. Toimintarajoitteisilla henkilöillä osallistumisen esteet ovat hyvin monenlaisia. Ne voivat liittyä asenteisiin, tai olla tiedollisia ja fyysisiä, kuten esteelliset tilat, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Heikentyneen toimintakyvyn aiheuttama haitta riippuu toimintaympäristöstä. Mitä esteettömämpi ympäristö, sitä vähemmän heikentyneestä toimintakyvystä on haittaa yksilön toiminnalle. Tästä kerrotaan tarkemmin kappaleessa esteettömyys.

Erillinen ryhmä vai mukaan jo olemassa olevaan kaikille avoimeen ryhmään?

Perinteisesti soveltavan liikunnan kohderyhmiin on määritelty henkilöt, joilla vamman, pitkäaikaissairauden tai toimintarajoitteisuuden takia on vaikea osallistua yleiseen liikuntaan tai jotka tarvitsevat erityistä tukea osallistumisessaan. Tämä ajatusmalli on johtanut siihen, että vammaisille liikkujille on ollut tarjolla vain vertaisuuteen ja vammaan perustuvaa toimintaa. Nykyisin ajattelemme, että henkilö itse on paras asiantuntija päättämään voiko osallistua toimintaan vai ei. Toiminnan järjestäjän ei esimerkiksi kannata sulkea pois liikuntavammaistia henkilöitä vaikka harjoitustilaan ei olisikaan täysin esteetöntä pääsyä. Kuvailemalla toimintaa, kertomalla mahdollisista harjoitustilaan liittyvistä esteettömyyspuutteista ja liittämällä mukaan yhteyshenkilön yhteystiedot osallistujat pystyvät itse arvioimaan, onko toiminta kiinnostavaa ja soveltuuko se juuri minulle.

Ryhmään saadaan enemmän osallistujia kun toimintaa ei etukäteen rajata vain jollekin kohderyhmälle. Mitä pienempi paikkakunta sitä vähemmän potentiaalisia toimintarajoitteisia mukaan tulijoita. Tällöin kannattaa muotoilla kohderyhmät mielummin laajasti kuin suppeasti, pitää ryhmä avoimena kaikille sukupuolille ja pyrkiä muistamaan myös muut vähemmistöt. Suuremmilla paikkakunnilla on ehkä helpompaa saada aikaan vain tietyille erityisryhmille kohdennettuja omia vertaisryhmiä. Yleensä kuitenkin soveltavan liikunnan tai vammaisurheilun ryhmissä on laaja toimintakykyjen kirjo ja ikähaitari. 

Onko diagnoosilla väliä?

Vamma tai diagnoosi eivät kerro henkilön toimintakyvystä. Aloitustilanteessa ohjaajan kannattaa vamman tai diagnoosin sijaan  kysyä uudelta harrastajalta "onko jotakin mitä minun olisi hyvä tietää sinun toimintakyvystäsi tai ryhmässä osallistumisesta?" Diagnoosilla on merkitystä vasta siinä vaiheessa kun toimintarajoitteinen harrastaja miettii vammaisurheilun kilpailutoimintaan osallistumista. Tällöin luokittelu astuu kuvaan. 

Vammaisurheilulajit 

Valtaosa Suomessa tarjolla olevista urheilulajeista ja liikuntaharrastuksista ovat soveltuvia toimintarajoitteisille henkilöille. Oheisten linkkien takaa löydät vammaryhmittäin tietoa soveltuvista liikuntalajeista, joissa on organisoitua harrastus- ja/tai kilpailutoimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.  

Huom! Kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden urheilu- ja liikuntatoiminnasta vastaa Suomen Kuurojen Urheiluliitto. SKUL:n kotisivuille pääset tästä. 

Vammaisurheilun luokittelu

Miksi luokitellaan?

Paralympia- ja vammaisurheilussa kilpailukelpoisuus (eligibility) osoitetaan luokittelemalla urheilija vamman ja toimintakyvyn perusteella. Luokittelulla pyritään siihen, että kilpailujen lopputuloksen ratkaisevat urheilulliset tekijät, ei vamman haitta-aste. Luokittelu on olennainen osa vammaisurheilua. Luokittelua voidaan verrata vammattomien painoluokkalajeihin (esim. paini, judo tai nyrkkeily). Tavoite on sama: taata kaikille kilpailijoille tasapuoliset lähtökohdat, jossa lopputuloksen ratkaisevat urheilulliset tekijät, ei vamman haitta-aste.

Ketä luokitellaan?

Urheilijat luokitellaan kolmessa eri vammaryhmässä: näkövammaiset, liikuntavammaiset ja kehitysvammaiset urheilijat. Näissä kaikissa on omat alaluokkansa ja lisäksi jokaisella lajilla on oma luokittelujärjestelmä. Huom! Kehitysvammaisten Special Olympics -urheilussa luokittelu tapahtuu varsinaisia kilpailuja edeltävien tasoluokittelujen (divisioning) perusteella ja elinsiirron saaneiden urheilussa urheilijat jaetaan ikäryhmittäin.

Esimerkkejä vammaryhmätyypeistä (paralympialajit)

Lisätietoa vammaisurheilun luokitettelusta Paralympiakomitean sivuilta

Oppaita ja vinkkejä

Suomen Paralympiakomitea on julkaissut eri vammaryhmille suunnattuja Parempaan kuntoon -oppaita, jotka on suunnattu aikuisille liikkujille:

Jos haluaa painettuja versioita oppaista, niitä voi tilata maksutta Paralympiakomitean toimistolta: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. (5 tai useamman oppaan tilauksista laskutetaan postimaksu).

Elinsiirron saaneille ja dialyysissä oleville henkilöille on julkaistu Tuija Helanderin toimittama Elinsiirron saaneen liikuntaopas, josta löytyy ohjeita omatoimisen arkiliikunnan harrastamiseen. Elinsiirron saaneen liikuntaopas löytyy täältä.

Lisäksi: