Toiminnan peruspilarit
Inkluusion vaiheet
- Liikkuminen ja liikunta osaksi arkea
- Liikkumaan niihin paikkoikin, joissa muutkin liikkuu
- Osallistujat ovat aktiivisia toimijoita ja liikuttajia
- Osallistujat ovat aktiivisia omista lähtökohdistaan
Palvelumuotoilu
Aito asiakaslähtöisyys ja ymmärrys, osallistava toiminta ja vaikuttamisen mahdollisuus sekä yhteiskehittäminen ja testaamalla käytäntöön ketterästi pääseminen ovat vakuuttaneet erityisesti Hyvät muuvit- ja Aktiivisuutta läpi arjen -hankkeiden kohderyhmän.
Palvelumuotoiluun perustuva toimintamalli antaa raamit liikkumisen edistämisen kokonaisprosessin eteenpäin viemiseen ja jäsentämiseen. Sen kautta saadaan kerättyä koko ajan lisää tietoa aktiivisuuden ja liikkumisen lisäämiseksi ja kehittämiseksi etenkin palveluasumisen ja tukitoiminnan piirissä olevien aikuisten osalta.
YMMÄRRÄ
Ihan ensin meidän täytyy ymmärtää kenelle ja miksi liikunnallista toimintaa suunnittelemme. Meidän tulee olla kiinnostuneita kohderyhmän arjesta, liikkumistottumuksista, tarpeista, odotuksista ja haasteista. Tässä vaiheessa tutustumme käyttäjien maailmaan hyödyntäen useita eri menetelmiä, kuten kohtaamista ja keskustelua, haastattelua, havainnointia ja kohderyhmälle suunnattuja kyselyitä.
Ymmärryksen kartuttamiseksi käyttämämme työkalut ovat persoonat ja asiakaspolut, joita työstämme yhdessä kohderyhmän kanssa työpajoissa työskennellen. Näin kasvatamme mahdollisimman paljon yhteistä ymmärrystä mukana olevista ihmisistä, organisaatioista ja kehitettävästä toiminnasta, ja pystymme paremmin samaistumaan kohderyhmään. Työkalut toimivat suunnittelun tukena koko kehittämisprosessin ajan ja jatkokehityksen apuna myöhemminkin.
IDEOI
Kun olemme tutustuneet kohderyhmään ja sen tavoitteisiin, siirrymme konseptisuunnitteluvaiheen, jonka aikana jo kerätyn ymmärryksen pohjalta ideoidaan tulevaa aktiivisuutta ja liikkumista lisäävää toimintaa.
Palvelukonseptia / liikkumisstrategiaa teemme edelleen yhdessä kohderyhmän kanssa työpajatyöskentelyä hyödyntäen. Lisäksi tässä vaiheessa pyydämme mukaan myös alueellisia sidosryhmiä. Yhteiskehittelyn avulla saamme näin huomioitua monta eri näkökulmaa, ideoitua käyttäjiä parhaiten palveleva alustava konsepti/strategia sekä verkostoiduttua alueellisesti.
TESTAA
Kokeileminen, oppiminen ja joustavat muutokset kuuluvat prosessiin sen jokaisessa vaiheessa. Kun palvelukonseptin runko on luotu, siirrytään testausvaiheeseen eli aktiivisuutta ja liikkumista lisäävään kokeilujaksoon.
Palvelukonseptia / liikkumisstrategiaa lähdetään testaamaan ja täydentämään pilottisuunnitelman avulla. Pilottisuunnitelma pitää sisällään testausvaiheen konkreettiset toimenpiteet arkiaktiivisuudesta liikuntakokeiluihin. Kokeilujakson toimenpiteiden ja niistä kerättyjen palautteiden avulla saamme tietoa, miten konseptia tulisi kehittää ja mitä muuta kohderyhmä mahdollisesti kaipaa tai tarvitsee.
TOTEUTA
Toteutusvaihe tarkoittaa palvelukonseptin luomista ja jo kokonaisprosessin aikana alkaneen uuden toiminnan juurruttamisen jatkamista kohderyhmän arkeen.
Palvelukonseptilla tarkoitetaan suunnitellun toiminnan kokonaiskuvausta, jossa käydään yksityiskohtaisesti läpi sen keskeinen idea. Se on yhteinen näkemys siitä, mitä toiminta on, kenelle se on tarkoitettu, mitä hyötyä siitä on, miten sitä käytetään ja millaisia resursseja tarvitaan kaiken tämän toteuttamiseksi.
Hyvä palvelukonsepti tuo kohderyhmälle mielekkään palvelukokemuksen, mahdollisuuden osallistua palvelun tuottamiseen, heidän haluamansa lopputuotoksen ja toivomansa hyödyn.
Palvelumuotoilu on perustana liikkumisen edistämiseen kehitetylle Helmi-mallille
Palvelumuotoilun oppeja noudattaen kehitettiin Hyvät muuvit -hankkeessa (2019-22) yhteistoiminnallinen Helmi-malli, jonka avulla etenkin sote- ja liikunta -alojen ammattilaiset pystyvät edistämään aktiivisuutta ja liikkumista erilaisten vähän liikkuvien asiakasryhmien kanssa yhdessä asiakkaiden itsensä kanssa.
Tutustu blogisarjaan Helmi-mallista ja sen avulla tehtävästä työstä
