Esteettömien reittien kartoitus

Kuva: Petri Jauhiainen

Esteettömien reittien kartoittaminen on olennaista, jotta retkeilijä saa etukäteen mahdollisimman tarkkaa ja paikkansa pitävää tietoa reitistä. Näin he voivat itse arvioida soveltuuko se juuri heille. Tarvitaan paitsi työkalut reittien kuvailuun, myös ihmisiä, jotka osaavat näiden työkalujen avulla tätä tietoa tuottaa, ja lopulta paikka, josta tieto on helposti saatavilla.

Esteetön luontoreitti ja vaativa esteetön luontoreitti

Esteettömyyskartoittajalla on valittavanaan kaksi kartoituslomakekokonaisuutta. Maasto ja rakentaminen vaikuttavat siihen, kumpaa lomakekokonaisuutta esteettömyyden kartoittamiseen kannattaa käyttää.

Esteetön ja vaativa esteetön reitti -kuvakkeet

Nyrkkisääntönä on, että mitä tasaisempi maasto ja rakennetumpi tai viimeistellympi kokonaisuus, sitä todennäköisemmin kannattaa lähteä liikkeelle esteettömän luontoreitin lomakkeista.

Vastaavasti, jos reitillä on mäkiä, kaltevuutta, kapeikkoja, kiviä ja juurakoita, se kannattaa kartoittaa vaativan esteettömän luontoreitin kartoituslomakkeilla.

Kartoituslomakkeet soveltuvat erityisesti pitkien luontoreittien dokumentointiin ja niistä tiedottamiseen. Etukäteen saatava tieto on tärkeää, jotta retkeä suunnitteleva saa tarvitsemansa tiedot kohteesta ja voi sen perusteella arvioida soveltuuko se hänelle.

Reitin kuvailussa on hyvä huomioida mm. seuraavat seikat

  • Saapumisohjeet kohteeseen
  • Reitin alkupään saavutettavuus, kuten missä esteettömät autopaikat sijaitsevat ja onko niitä merkitty
  • Reitin pituus ja muoto (jana- vai ympyräreitti)
  • Reitin kulkemiseen arvioitu aika
  • Kulkureitin kaltevuudet, jyrkimmät kohdat ja leveys
  • Pääasialliset pintamateriaalit ja niiden osuudet reitistä kuten kivituhka, hiekka, puu, kivi, sora jne.
  • Reitin varrella olevat kiinnostavat kohteet (POI-pisteet) ja muut palvelut sekä niiden esteettömyystiedot
  • Kota tai laavu, näköalapaikat
  • Käymälät
  • Turvallisuuteen liittyvät yleiset maininnat esim. pitkospuiden tai kulkusiltojen raot, sään aiheuttama liukkaus jne.
  • Mainintoja opasteista (minkälaisia opasteet ovat ja missä ne sijaitsevat, millaisia ne ovat jne.)
  • Levähdyspenkit ja niiden etäisyys toisistaan

Esteettömien luontoreittien kehittämisen prosessi  

Ulkoilureittien suunnittelu ja toteuttaminen ovat usein kuntien ja Metsähallituksen vastuulla. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi prosessiin kannattaa ottaa mukaan maanomistajat, virkistysalueiden- ja palveluiden suunnittelijat, rakentajat, reittien hoitajat, matkailu- ja retkeilyalan yrittäjät, esteettömyyskartoittajat ja ennen kaikkea erityisryhmien edustajat eli käyttäjät. Esteettömien luontoreittin kehittäminen etenee näiden viiden pääkohdan kautta. Tätä voi soveltaa niin uusiin kuin olemassa oleviin esteettömiin reitteihin. Tutustu koko prosessiin Eräpolkuraportissa (s. 18).

  1. Esteettömän luontoreitin suunnittelu
  2. Maastokartoitus
  3. Reitin rakentaminen
  4. Reittikuvauksen luominen ja tiedotus
  5. Reitin käyttäminen ja palautteen keruu

Esteetön eräpolku -hanke (2018-2020)

Esteetön eräpolku -hanketta koordinoi Suomen Paralympiakomitea kumppaneinaan Metsähallituksen Luontopalvelut ja Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman hankkeen ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin Luonto-ESKEH -lomakkeet sekä laadittiin Esteetön eräpolku -ohjeet. Toisessa vaiheessa ohjeita on testattu ja jatkojalostettu.

Luonto ESKEH -lomakkeet ja Esteetön eräpolku -ohjeet löytyvät Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen sivuilta. Tutustu Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen sivuihin.