Koululiikunnan tueksi
Liikuttava koulupäivä -video näyttää faktoja ja vinkkejä siihen, miten kaikki lapset pääsevät osallistumaan yhdenvertaisina koulussa.
Kaikilla lapsilla on oikeus osallistua toiminnalliseen oppimiseen, välituntileikkeihin, koululiikuntaan ja muuhun koulun toimintaan. Yhdenvertainen osallistuminen perustuu lakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus osallistumiseen, oppimiseen ja onnistumisen kokemiseen koulun liikuntatunneilla. Jos lapsi vapautetaan tai hänet lähetetään avustajan kanssa kävelemään liikuntatuntien ajaksi, nämä oikeudet eivät toteudu. Lisäksi jotta oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön toteutuu, on tärkeää, että kaikista erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään virallinen hallintopäätös huoltajia kuullen.
Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi perusopetuksessa on käytössä kolmiportainen tukijärjestelmä: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Välittömästi, kun tuen tarve ilmenee, oppilaalla on oikeus tuen saamiseen. Tuen tehtävänä on auttaa oppilasta liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja onnistumisen ja pätevyyden kokemisessa liikuntatunneilla.
Oppimisen tukeminen merkitsee aina sekä oppilaaseen että oppimisympäristöön liittyvien tekijöiden huomioimista. Tukea liikuntatunneilla voidaan tarvita, jos oppilaan on vaikea saavuttaa oppiaineen tavoitteita esimerkiksi toimintakyvyn rajoitteiden, opetukseen osallistumisen haasteiden tai vaikkapa opetusryhmän huonon työskentelyilmapiirin vuoksi.
Yleinen tuki tarkoittaa parempaa pedagogiikkaa
Yleinen tuki noudattaa yleisopetuksen opetussuunnitelmaa tavoitteiden, sisältöjen ja arvioinnin osalta. Oppilaiden yksilöllisiä tarpeita huomioidaan ensisijaisesti opetusta eriyttämällä. Eriyttäminen merkitsee monenlaisia opettajan tekemiä ratkaisuja tunnilla. Se on parempaa opetusta koko ryhmälle. Eritasoiset tehtävät erilaisille oppilaille tai mahdollisuus käyttää itselle sopivia välineitä ja oppimisympäristöä liikuntataitojen harjoittelussa ovat keskeisiä eriyttämisen keinoja liikunnassa. Lisäksi oppilaiden ryhmittely toimiviin ja turvallisiin pareihin ja pienryhmiin tukee osallistumista.
Opetuksen selkeä organisointi sekä ohjeiden antaminen sanallisesti, näyttämällä tai vaikkapa kuvia hyödyntämällä tukee tarkkaavaisuutta ja ymmärtämistä. Joustava ajankäyttö mahdollistaa harjoittelun jatkamisen silloinkin, kun osa ryhmästä etenee seuraavaan tehtävään. Oppilaslähtöiset työtavat lisäävät lapsen mahdollisuuksia tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan oppimiseensa. Yksilöllinen palaute hyödyttää jokaista oppilasta.
Tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa voidaan hyödyntää liikuntatunneilla, jos oppilas on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea. Esimerkiksi lapsi, jolla on vaikeuksia oppia uimaan tai luistelemaan, hyötyy sekä tukiopetuksesta että erityisopettajan antamasta samanaikaisopetuksesta näissä taidoissa.
Oppimisen arvioinnissa eriyttäminen voi tarkoittaa erilaisia mahdollisuuksia näyttää osaamistaan. Oleellista eriyttämisessä on oppilaantuntemus.
Tehostettua tukea oppimissuunnitelman mukaisesti
Tehostettua tukea tarjotaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Tehostettu tuki toteutetaan oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelmassa oppilaan tavoitteet ja opetuksen sisältö noudattavat yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Sen laadinnassa ovat mukana liikuntaa opettava opettaja, huoltajat ja oppilas itse. Lisäksi voidaan tehdä yhteistyötä eri asiantuntijoiden, esimerkiksi fysioterapeutin tai erityisliikunnanohjaajan kanssa.
Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan opiskelussa käyttämät menetelmät, eli se, miten oppiaineen tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lähtökohtana kannattaa olla oppilaan vahvuuksien painottaminen ja oppilaan toimintakyvyn edistäminen kokonaisvaltaisesti. On tärkeää kannustaa oppilasta tämän oman mielenkiinnon suuntaan, jotta liikunnasta löytyisi jokaiselle elinikäinen harrastus ja voimavara.
Tehostetun tuen keinot liikuntatunneilla ovat pitkälti samoja kuin yleisessäkin tuessa. Opetuksen eriyttäminen erilaisten tehtävien, ohjeiden annon, liikkumisympäristön selkiyttämisen, sopivien välineiden valinnan, toimivan ryhmittelyn, oppilaslähtöisten työtapojen ja valinnan mahdollisuuksien avulla auttavat oppilaan osallistumista. Nämä keinot kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Tehostetussa tuessa yhteistyö kodin kanssa korostuu. Esimerkiksi seuraavan liikuntatunnin sisältöön tai oppimisympäristöön tutustuminen voi olla oppimissuunnitelmassa huoltajien kanssa sovittava asia. Samoin tukiopetukseen, osa-aikaiseen erityisopetukseen tai samanaikaisopetukseen osallistuminen kirjataan oppimissuunnitelmaan.
Vaikka tehostettu tuki noudattaa yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, siihen voidaan kirjata opiskelun erityiset painoalueet. Liikunnassa on tärkeää miettiä, mitkä ovat sellaisia perustaitoja, jotka auttavat tulevaisuudessa oppilaan osallistumista liikuntaan. Tämä ei tarkoita tiettyjen sisältöjen ”poisvalintaa” vaan keskittymistä opetuksessa sellaisiin asioihin, joissa lapsi voi kokea onnistumista ja saada tukea myönteiselle käsitykselle itsestään liikunnan harrastajana. Esimerkiksi oppilas, jolle luistelu on haastavaa, jääpelitunti suuressa ryhmässä pelipainotteisena tuskin tarjoaa paljon onnistumisen kokemuksia. Tällöin oppimissuunnitelmaan voidaan opetuksen painoalueeksi jääpelien osalta merkitä välineenkäsittelytaitojen kehittyminen. Liikuntatunnilla opettaja voi eriyttää toimintaa erilaisiin tehtäväpisteisiin, joissa oppilaat voivat luistella omaan tahtiin kuljettaen välinettä, pujotellen, laukoen, syötellen jne. Samalla tehostettua tukea tarvitseva lapsi harjaantuu perusluistelussa. Peliosuuden toteuttaminen eriytettyinä pienpeleinä lisää oppilaan mahdollisuuksia osallistua ja kokea onnistumista.
Erityinen tuki ja HOJKS liikuntaan
Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityinen tuki muodostuu yleisen ja tehostetun tuen keinojen lisäksi erityisopetuksesta, jota voidaan antaa joko muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla.
Erityinen tuki edellyttää aina tarvittavan selvityksen tekemistä, oppilaan ja huoltajan kuulemista sekä hallintolain mukaan tehtyä erityisen tuen päätöstä. Kun oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, hänelle on laadittava HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä, käytettävistä opetusjärjestelyistä, opetusmenetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.
HOJKS voidaan laatia joko yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä tarkoittaa oppiaineen tavoitteita, sisältöjä ja ajallista laajuutta (esim. kaksi tuntia viikossa). Yleinen oppimäärä tarkoittaa yleisopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen mukaista opetusta siten, että opetusmenetelmissä, opetuksen organisoinnissa, ryhmittelyssä, välineiden käytössä jne. huomioidaan oppilaan tarpeet (vert. yleinen ja tehostettu tuki).
Jos liikunnanopetuksen HOJKS laaditaan yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti, HOJKS:iin kirjataan oppilaan liikunnanopetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä liikunnan arviointi suhteessa näihin tavoitteisiin ja sisältöihin.
Liikunnan oppimäärä yksilöllistetään vain, mikäli edes liikunnanopetuksen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista. Liikunnassa keskeiset sisällöt jakautuvat fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn alueille. Liikunnan oppimäärää yksilöllistetään, mikäli oppilaan haasteet näillä toimintakyvyn alueilla ovat niin suuret, että yleisten tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Perusteita yksilöllistämiselle voisivat olla esimerkiksi sellainen merkittävä fyysisen toimintakyvyn rajoite, joka estää keskeisinä tavoitteina olevien perusmotoristen tai havaintomotoristen taitojen omaksumisen. Tällainen rajoite saattaa olla esimerkiksi oppilaalla oleva vaikea liikuntavamma. Myös merkittävä sosiaalisen toimintakyvyn rajoite voi olla peruste liikunnan tavoitteiden ja sisältöjen yksilöllistämiseen. Esimerkiksi lapsi, jolla on vahvoja autismin kirjoon kuuluvia toimintakyvyn rajoitteita, hyötyy yksilöllisen oppimäärän mukaan laaditusta liikunnan HOJKS:sta.
Liikunnan arviointi
Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta opinnoissaan. Liikunnan arvioinnissa pyritään tunnistamaan oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeet sekä tukemaan niitä. Opettaja toteuttaa arviointia tarkkailemalla oppilaiden toimintaa ja työskentelyä liikuntatunneilla. Oppilaita ohjataan myös itsearviointiin. Arvioinnin perusteella oppilaat saavat opettajalta palautetta kehittymisestään niin liikunta- kuin työskentelytaidoissaankin.
Lukuvuoden päättyessä oppilaan osaamista ja työskentelyä verrataan opetussuunnitelmassa määriteltyihin kriteereihin, jotka perustuvat oppiaineen tavoitteisiin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan numero tarvitaan vasta perusopetuksen päättövaiheessa eli 8–9-luokilla. Numeroarviointi voidaan ottaa käyttöön kuitenkin paikallisten opetussuunnitelmien perusteella jo aikaisemmin. Oppilaita ei kuitenkaan koskaan verrata toisiinsa, eikä oppilaan fyysisen toimintakyvyn taso (”kunto”) vaikuta oppilaan arvosanaan.
Oppilasarviointi on erilaista riippuen siitä noudatetaanko yleistä oppimäärää vai onko oppilaan liikunnanopetusta yksilöllistetty. Jos oppilas etenee yleisen oppimäärän mukaisesti (esimerkiksi lievät oppimisvaikeudet), liikunnassa tulisi aina edetä yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Tällöin oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Lähtökohtana on se, että arvioinnissa käytetään menetelmiä, joilla oppilas kykenee osoittamaan parhaalla mahdollisella tavalla osaamisensa.
Arvioinnin periaatteet määritellään HOJKSissa, jos oppilaalla on erityisen tuen päätös ja yksilöllistetty oppimäärä liikunnassa. Arvioinnin lisäksi määritellään, miten oppilaan edistymistä seurataan ja onko hänellä mahdollisuutta osoittaa osaamisensa eri tavoin. Arviointimenetelmiä tulisi soveltaa niin, että oppilas pystyy mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa vaikkapa rauhallisemmassa tilanteessa tai käyttämällä liikuntaan suunniteltuja toimintavälineitä, esimerkiksi luistelukelkkaa.
Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa (HOJKS) käytetään joko numeroarviota tai sanallista arviota, ei siis suoritusmerkintää (S). Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Sanallinen arviointi on mahdollinen läpi perusopetuksen. Minimissään oppilaan todistukseen on kirjoitettava, että oppilas on "saavuttanut HOJKS:ssa määritellyt tavoitteet hyväksytysti".
Liikunnan opetuksen arvosana voi vaikuttaa haettaessa jatko-opintoihin. Myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Tähdet (*) eivät näy yhteisvalinnassa.
Huoltajat mukaan opetuksen suunnitteluun
Lain mukaan opettajan tulee saada tietoonsa välttämättömät tiedot oppilaiden terveydentilakysymyksistä. Liikunnan kaltaisessa toiminnallisessa oppiaineessa asian pitäisi olla itsestään selvää. Tiedot oppilaiden terveydentilasta ovat liikunnanopettajalle tarpeelliset, jotta oppilaan oma ja ryhmän turvallisuus voidaan varmistaa. Asian tekee mutkikkaaksi yhtäältä se, että alaikäisten lasten huoltajilla on päätösvalta siitä mitä tietoja kerrotaan ja kenelle. Toisaalta, mitkä ovat välttämättömiä tietoja? Käsitteen määrittely on hankalaa ja tietojen luovuttaja viimekädessä määrittelee, onko tieto välttämätön. Ideaalitilanteessa turvallisuusseikat varmistetaan moneen suuntaan. Vanhemmat ja oppilas toivottavasti tiedottavat opettajaa turvallisuusseikoista (yksilölliset ohjeet, lääkitys), mutta opettaja varmistaa, että on saanut kaikilta tiedon ja ymmärtänyt ohjeet oikein.
Apua opettajalle
Oppilaalla voi olla henkilökohtainen avustaja tai oppitunnilla voi olla mukana koulunkäynnin ohjaaja. Opettaja vastaa aina opetuksesta. Opettaja ei esimerkiksi voi eriyttää luistelunopetustaan siten, että tukea tarvitseva oppilas jää avustajansa kanssa sisälle. Myöskään luistelutunnin toteuttaminen siten, että oppilas toimii jäällä pelkästään avustajansa kanssa saamatta opettajalta ohjeita tai palautetta, ei ole opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Avustaja toimii siis vain opetuksen apuna. Opettajan tehtävä on opettaa jokaista oppilastaan yhdenvertaisesti.
Myös fysioterapeutti voi toimia liikunnanopettajan apuna liikuntatunnilla. Fysioterapeutti voi myös konsultoida opettajaa sellaisista asioista, jotka on tärkeää tietää ko. oppilaan kohdalla liikunnan opetusta suunniteltaessa, esimerkiksi mitä tulisi välttää, millaiset harjoitukset ovat oppilaalle hyödyllisiä tai kuinka ne voi toteuttaa käytännössä.
Suomen Paralympiakomitea tarjoaa koulutusta ohjaajille ja opettajille. Paralympiakomitean verkkopalvelusta löytyy oppaita leikkien ja pelien soveltamiseen. Nuoren Suomen Suunnittelen liikuntaa -palvelu on hyvä ideapankki. Vinkkejä liikunnan apuvälineisiin voi hakea www.välineet.fi -sivustolta. Opettaja voi myös vuokrata apuvälineitä edullisesti helpottaakseen oppilaan osallistumista opetukseen. Opettaja voi myös tiedustella Suomen Paralympiakomiteasta neuvoja erilaisen koulupäivän järjestämiseksi. Paralympialaiset tutuksi -koulumateriaali on ladattavissa Suomen Paralympiakomitean verkkopalvelusta.
Koululiikunnan tavoitteena on johdattaa oppilaat elinikäisen liikuntaharrastuksen pariin, joten kannusta vammaista oppilasta vammaisurheilun ja -liikunnan pariin. Esimerkiksi:
- kutsu vammaisurheilijoita esittelemään lajeja
- kysy harrastusmahdollisuuksista erityisliikunnanohjaajalta
- muita mahdollisuuksia: Paranuoret-uutiskirje, Valtti-ohjelma, Special Olympics -toiminta, Nuori toimija -koulutus...
Mahdollisuuksia kasvatukseen kohti erilaisuuden arvostamista
- Kokeilkaa liikuntatunneilla erilaisia lajeja. Rajojen rikkominen on virkistävää kaikille oppilaille!
- Tutustu Vammaisurheilu tutuksi -korttisarjaan
- Hae koululle Para School Day -tapahtumaa
- Tutustu paralympialajeihin
- Kokeilkaa pelejä sokkoina ja istuen - harjoitelkaa avustamista jne.
Osallistukaa tapahtumiin ympäri vuoden.
- Para Junior Games -nuorisokisat marraskuussa
- Lasten ja nuorten tapahtumat ympäri vuoden
Jos kaipaat lisätietoja tutustu Soveltavan liikunnan koppa -sivustoon tai liity facebookissa toimivaan Soveltava liikunnanopetus -ryhmään (suljettu ryhmä).
Sivuston asiantuntijana on toiminut soveltavan liikunnan lehtori Terhi Huovinen Jyväskylän yliopistosta.
Tämän sivuston sisältöihin liittyvät tiedustelut voi osoittaa Terhi Huoviselle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai Aija Saarelle, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..