Terminologiaa

PARAURHEILU/PARAURHEILIJA

Yleiskäsite vammaisten henkilöiden urheilusta / urheilijasta, jolla on vamma. Käytettiin aiemmin pääasiassa paralympialajien urheilusta/urheilijoista, mutta sanan käyttö on laajentunut siten, että se on synonyymi sanalle vammaisurheilu/vammaisurheilija.

PARALYMPIAURHEILU/PARALYMPIAURHEILIJA

Paralympiaurheilu ja paralympiaurheilija ovat sanoja, joita käytetään vain paralympialaisiin osallistuvien/osallistuneiden urheilijoiden kohdalla.

PARA-ETULIITE LAJEISTA PUHUTTAESSA

Vammais-etuliitettä ei tule käyttää silloin, kun sille ei ole tarvetta. Vammaisurheilussa on kyse urheilusta. Useimmat lajit käyttävät nykyään para-etuliitettä silloin, kun on tarpeen erottaa lajin vammaisurheilumuoto omaksi kokonaisuudekseen, esim. para-alppihiihto, pararatsastus, parayleisurheilu.

Vammais-/paraurheilulajit ovat yleensä alkuperältään muunnelmia vammattomien urheilusta joko olosuhteiden (kuten verkon korkeus istumalentopallossa), välineiden (pyörätuolikoripallo) tai sääntöjen (kuten uinnin luokittelu) osalta. Osa paraurheilulajeista on aivan omia lajejaan omine sääntöineen ja välineineen (kuten boccia ja maalipallo).

VAMMAIS-SANAN KÄYTÖSTÄ

Sanaa vammainen ei tule käyttää ilman perusteltua tarvetta. Missään tapauksessa sanaa vammainen ei tule käyttää pelkästään, vaan kyse on aina esimerkiksi vammaisesta henkilöstä, vammaisesta liikunnan harrastajasta tai vammaisurheilijasta. Sama koskee myös esimerkiksi sanojen kehitysvammainen, liikuntavammainen ja näkövammainen käyttöä.

INTEGRAATIO

Integraatiota käytetään kuvaamaan erillään toimineiden ohjelmien ja toimintojen yhdistämistä yleiseen (integraatiolajiliitto) sekä kuvattaessa prosesseja, joilla tähdätään inkluusioon. Vammaisista yksilöistä puhuttaessa integraatio-käsitteen käyttöä ei suositella.

INKLUUSIO

Inkluusiossa kaikki kuuluvat kokonaisuuteen ja ovat jo yhdessä. Ympäristö, olosuhteet ja toimintatavat eivät sulje ketään pois yhteisestä toiminnasta. Harrastustoiminnassa inkluusio voi sisältää ajatuksen lähiseurasta tai iltapäiväkerhosta, joka on avoin kaikille.

KAIKILLE AVOIN

Kaikille avoin ryhmä/urheiluseura/toiminta on inkluusion synonyymi. Kaikille avoimessa toiminnassa pyritään pitämään osallistumiskynnys yhteiseen toimintaan mahdollisimman matalana.

LUOKITTELU

Luokittelulla pyritään tasoittamaan vammasta johtuvia eroja ja mahdollistamaan mielekäs kilpailutilanne. Liikunta- ja näkövammaisilla on jokaisessa lajissa oma lajikohtainen luokittelu. Luokittelu vaihtelee lisäksi eri vammaryhmien välillä.

Lisätietoa luokittelusta Paralympiakomitean sivuilta.

VAMMARYHMÄT

Liikkumis- ja toimintarajoitteisen henkilön kyky liikkua, toimia, suunnistautua tai kommunikoida on pysyvästi tai tilapäisesti rajoittunut vamman tai sairauden takia. Liikkumis- ja toimintarajoitteisia ovat esimerkiksi liikuntavammaiset, näkövammaiset, kuulovammaiset, kehitysvammaiset sekä elinsiirron tai sairauden vuoksi liikkumis- ja toimimisesteiset eri-ikäiset henkilöt.

Vamma on henkilön ominaisuus, esimerkiksi heikentynyt liikkumis- tai näkökyky. Vamma ei sellaisenaan välttämättä merkitse toimintakyvyn rajoitusta. Se voi kuitenkin aiheuttaa toiminnanvajavuutta, josta yksilön olosuhteissa voi aiheutua haittaa. Olosuhteet ovat käytännöllisten vaikutusten kannalta ratkaisevat. Vamman aiheuttama haitta riippuu toimintaympäristöstä. Mitä esteettömämpi ympäristö sitä vähemmän vammasta on haittaa yksilön toiminnalle.

Suomessa on pysyvästi liikkumis- ja toimimisrajoitteisia henkilöitä arviolta yli 700 000.

Paralympiaurheilijat

Paralympialaisissa kilpailevat liikuntavammaiset ja näkövammaiset sekä kehitysvammaiset urheilijat. Näissä pääluokat ovat:

Liikuntavammaiset urheilijat

• Urheilija, jolla on amputaatio
• Urheilija, jolla on CP-vamma tai muu neurologinen häiriö
• Urheilija, jolla on selkäydinvamma
• Urheilija, joka on lyhytkasvuinen

Näkövammaiset urheilijat

Näkövamma on yleiskäsite, joka kattaa sokeat ja heikkonäköiset urheilijat.

• Urheilija, joka on sokea (B1)
• Urheilija, joka on heikkonäköinen (B2-B3)

Kehitysvammaiset urheilijat

• Urheilija, jolla on kehitysvamma

Elinsiirtourheilijat

Elinsiirtourheilijat kilpailevat World Transplant Games -kilpailuissa, eli elinsiirron saaneiden MM-kilpailuissa. Euroopan tasolla elinsiirron saaneilla on kahdet kilpailut: Elinsiirron saaneiden ja dialyysissa olevien EM-kilpailut sekä Sydän- ja keuhkosiirrokkaiden EM-kilpailut.

PARARHEILU SUOMESSA

Suomen Paralympiakomitea, www.paralympia.fi

Parahuippu-urheilun koordinoija. Vastaa liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten sekä elinsiirtoa odottavien ja saaneiden henkilöiden urheilutoiminnasta.

Suomen Kuurojen Urheiluliitto ry, www.skul.org (siirryt Suomen kuurojen urheiluliiton sivuille)

Vastaa kuulovammaisten henkilöiden urheilutoiminnasta.

Suomen mestaruuskilpailut

Paraurheilussa järjestetään eri vammaryhmien yhteisiä SM-kilpailuja eri lajeissa mm. golfissa, uinnissa, yleisurheilussa, judossa, hiihdossa ja alppihiihdossa. Eri vammaryhmille on kilpailuissa omat sarjat ja luokat.

Para Junior Games

Nuorisokisat järjestetään liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirron saaneille nuorille syksyisin.

PARAURHEILU MAAILMALLA

Paralympialaiset

Järjestetään joka toinen vuosi kesä- ja talviolympialaisten jälkeen samoilla kisapaikoilla saman järjestelytoimikunnan toimesta liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille urheilijoille.

IBSA World Games

Järjestetään näkövammaisille urheilijoille joka neljäs vuosi.

Special Olympics -maailmankisat

Kehitysvammaisten henkilöiden pääkilpailut järjestetään siten, että kesämaailmankisat ovat neljän vuoden välein ja talvimaailmankisat neljän vuoden välein. Aivan kuten olympialaiset ja paralympialaiset, mutta parittomina vuosina.

World Transplant Games, eli elinsiirron saaneiden MM-kilpailut

Elinsiirron saaneiden henkilöiden pääkilpailu järjestetään joka toinen vuosi.

Deaflympics

Kuurojen urheilun suurin tapahtuma

KANSAINVÄLISET VAMMAISURHEILUJÄRJESTÖT

IPC

International Paralympic Committee
www.paralympic.org (siirryt IPC kotisivuille)

IWAS

International Wheelchair and Amputee Sports Federation
www.iwasf.com (siirryt iwas kotisivuille)

IBSA

International Blind Sports Association
www.ibsasport.org (siirryt ibsa kotisivuille)

CPISRA

Cerebral Palsy International Sport and Recreation Association
www.cpisra.org (siirryt cpisra kotivisuille)

VIRTUS

World Intellectual Impairment Sport (entinen INAS)
www.virtus.sport (virtus sport kotisivuille)

SOI

Special Olympics International
www.specialolympics.org (siirryt special olympics kotisivuille)

SPECIAL OLYMPICS -SANASTOA

Unified

Osassa lajeista on tarjolla Unified-vaihtoehto, jossa kehitysvammaisilla urheilijoilla on pareinaan tai joukkuetovereinaan vammattomia urheilijoita

Partneri

Unified-lajeissa kilpailevia vammattomia urheilijoita kutsutaan partnereiksi.

Tasoluokittelu

Ennen varsinaista kilpailua Special Olympics –kilpailuissa järjestetään tasoluokittelut, joiden perusteella urheilijat jaetaan eri luokkiin (divisiooniin) iän, sukupuolen ja tulostason perusteella

Täyden yrittämisen sääntö

Honest Effort Rule. Jokaisen urheilijan ja joukkueen on tasoluokittelussa urheiltava omien taitojensa ja kykyjensä mukaisesti. Mikäli urheilija/joukkueen taso nousee tasoluokittelusta varsinaiseen kilpailuvaiheeseen liikaa, voidaan varsinainen kilpailusuoritus mitätöidä.

Torch Run

Maailmankisojen alla Special Olympics –soihtu kiertää useissa maissa olympiatulen tavoin. Tulen kuljettamisesta vastaavat eri maiden poliisivoimat, jotka samalla keräävät varoja Special Olympics –toimintaan. Soihtua on useissa maissa kuljettamassa myös valtioiden korkeimpaan johtoon kuuluvia henkilöitä.

KÄSITTEILLÄ ON VÄLIÄ

Vammaisurheilun terminologia on muutoksessa. Ennen saatettiin puhua raajarikkoisista, sokoista, kääpiöistä, amputoiduista ja vajaamielisistä. Nykyisin nämä käsitteet koetaan leimaavina ja loukkaavina, vaikka osa vammaisurheilijoista itse saattaakin käyttää esimerkiksi haastatteluissa puhekielisiä ilmauksia ehjien urheilusta (vs. vammattomien, ei-vammaisten) tai puhua omasta joukkueestaan sokkoina ja rämpylöinä.

Ruotsinkielestä Suomen puhekieleen rantautunutta ”rullatuolia” tulisi välttää. ”Rullatuoliin sidottu potilas” on ääriesimerkki ilmaisusta, jossa huono suomennos yhdistyy stereotypiaan vammaisista henkilöistä uhreina ja sairaina. Liikuntavammaisen henkilön liikkumisväline ei ole rullatuoli, vaan pyörätuoli. Henkilö, jolla on amputaatio voi olla proteesin käyttäjä tai proteesia käyttävä henkilö. ”Pyörätuolilaisen” sijaan puhutaan pyörätuolin käyttäjistä tai pyörätuolia/jääkiekkokelkkaa/käsipyörää käyttävästä henkilöistä.

Kun kyseessä on suoraan lajin nimi, voidaan puhua pyörätuolitanssijoista, -koripalloilijoista, maalipalloilijoista, sokkopingiksen pelaajista tai istumalentopalloilijoista. Vammaisuuden vastakohta ei ole terveys tai normaalius, vaan ”vammaton henkilö”, ”ei-vammainen henkilö” tai ”näkevä urheilija”.

Soveltava liikunta vai erityisliikunta?

Soveltava liikunta on määritelmän mukaisesti järjestettyä liikuntaa tai liikuntaa edistävää toimintaa henkilöille, joiden on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai niiden sosiaalisiin tilanteisiin aiheuttaman vaikutuksen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Liikuntaa sovellettaessa ja järjestettäessä otetaan huomioon osallistujan toimintakyky.

Soveltava liikunta on alalla vakiintunut termi, jolla on pyritty kuvaamaan sitä, että liikuntaa sovelletaan sitä mukaa, kun tulee uusia tarpeita. Joissain yhteyksissä käytetään edelleen erityisliikunta- ja erityisryhmien liikunta -termejä, esimerkiksi kunnissa on erityisliikunnanohjaajia ja erityisliikuntaryhmiä ja liikuntaryhmiä erityisryhmille. Erityisryhmien liikunta -termiä ei vanhentuneena enää suositella käytettäväksi.

Tutustu Soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanastoon (2023) Liikuntatieteellisen seuran sivuilla